Alumiinin kiillotus
Alumiinin kiillotus käsin
Alumiinin kiilloittaminen
(Sopii monelta osalta myös muiden metallien kiilotukseen)
Yleensä aina kannattaa irroittaa osa jonka aiot kiillottaa.
- Puhdistus
Puhdista osa perusteellisesti liuottimella, liuota ensin kaikki vanha rasva/piki/lika muu pois pinnasta. Sitten maalit/lakka pois maalinpoistoaineella.
- Hionta
Karkeimmat "röpelöt"/valujäljet ym kannattaa poistaa viilalla/karkealla paperilla/hiomakoneella. ÄLÄ HIO LIIKAA, MATERIAALIA ON VAIKEAMPI LISÄTÄ KUIN POISTAA! Ensin karkeammalla ja siitä aste kerrallaan hienompaan. Kokemuksen kautta löytää oikeat karkeudet. Lopuksi kiillotus.
Karkean hionna jälkeen käytetään vesihiomapaperia, joskus joutuu aloittamaan jopa niin karkealla kuin 280. Se jättää jo melkoisia naarmuja jotka saattaa olla vaikeita saada pois hienommalla paperilla. Yleensä selviää sarjalla 600-800-1200-2000. Riippuu aloituspinnan laadusta.
Muista myös, että liian hienolla paperilla aloittaminen taikka suoraan kiillotuksen yrittäminen on usein vain ajan haaskausta.
Hio kunnes pinta on tasainen, vaihda hienompaan ja hio taas kunnes pinta on tasainen. 2000:sta ei välttämättä tarvitse, ellei halua olla oikein oikein pikkutarkka.
Jos on isoja tasaisia pintoja, niin käytä hiomapaperin tukena esin korkinpalaa taikka kumista hiomatasoa. Sillä pinnasta tulee suorempi. Jos hiot ainoastaa käsin/sormin, saattaa pinnasta muodostua aaltomainen.
Vesihiomapaperia käyttäessä muista veden käyttö. Se poistaa hiotun aineen pinnalat ja paperi ei mene tukkoon. Kuivahiomapaperia (yleensä puutyöt) et voi käyttää veden kanssa, koska sen liima sulaa veteen ja hiomapartikkelit irtoavat paperista.
Kiillotus vasta kun pinta on jo sileä!
Aloita yhdensuuntaisesti yhdellä paperilla, sitten hienompaan siirryttäessä kääntää suunnan 90 astetta, eli poikittain edelliseen verrattuna ja jatka siihen suuntaan kunnes kaikki edellisen kierroksen jäljet ovat hävinneet.
- Kiillotus
Ota porakone ja huopa/rättilaikka ja laita siihen kiillotustahnaa (näitä on yleensä eri karkeuksia. Karkemmalla laikalla ja hiovalla vahalla ensin, sitten kiilloituslaikka laulamaan. Ensin ei näytä tapahtuvan mitään mutta kun kiillotettava osa alkaa lämpenemään niin alkaa tapahtua. Paina kiillottaessa, mutta maltilla. Vaha tekee kiillotustyön.
Puhdista laikka aika-ajoin esim viilan varrella "kököista" ja palaneesta vahasta.
Kun laikalla ja hiomatahnalla on saatu niin hyvä pinta kun on mahdollista saada (melkein peilikirkas), siirrytään viimeistelyyn. Esimerkiksi Autoglymin Metal Polishia ja sitten hinkkaamaan. Myös koneella ja laikalla saat peilikirkkaan pinnan pienellä harjoituksella.
Viimeistelyssä puhdista pinnat kiillotustahnan jäämistä liottimella. Ota sitten puhdas pehmeä rätti, siihen vähän kiillotustahnaa ja pyörivällä liikkeellä kiilloittamaan (ei tarvitse painaa lujaa, tahna tekee hommat). Kun tahna tummuu/muuttuu mustaksi, ota rätistä puhdas kohta ja putsaa pois, ota puhdas kohta uudestaan ja toista kunnes pinnasta ei lähde enää tummaa ainetta, sitten lisää tahnaa purkista ja hieromaan... toista kunnes käsissäsi on peilikirkas pinta. (Peilipinnan saaminen vaatii 10-20 näitä kiillotustahna-rätissä-ja-kädessä-rakkuloita kiillotuskertoja.)
- Kiillotetun pinnan suojaus
Kiillotettu pinta on mahdollista suojata hapettumiselta vaikkapa metallilakalla, esim kirkas zaponi/Sapomilakka. Jonkun koulukunnan mielestä ei pidä lakata, toiset vannovat lakkaamisen nimeen.
Tärkeintä kuitenkin on hapen (eli ilman) pääsemisen estäminen paljaalle kiillotetulle alumiinipinnalle, muuten se tummuu (happi ja alumiini reagoi, alumiini oksidoituu alumiinioksidiksi (valkoista) joka "himmentää" pinnan). (Alumiini oksidoituu välittömästi kun pintaa raapaisee, ajan kuluessa oksipinnan paksuus kasvaa)
Itse kiillotustahnassa on jonkinverran suojaa mutta se yksin ei riitä, joko vaha tai lakka on laitettava päälle. Vaha pitää uusia aina kun pesee vahaa liuottavilla aineilla pyörää. Lakkaa ei, mutta se saattaa kellastua/hilseillä, etenkin jos pyörä seisoo ulkona parkissa (auringonvalon ultraviolettisäteet tekee kyllä tehtävänsä).
Yksi tapa HETI kiillotuksen jälkeen on huolellinen pesu ja kuivaus, sen jälkeen "maalaus" / upotus alkoholiin (Sinol tms) ja annetaan rauhassa kuivua. Tämä saa aikaan pinalle suojakalvon ja alumiini ei hapetu niin helposti.