hdjokke kirjoitti:Tässä olen Vallun kanssa samaa mieltä. Minäkin mieluimmin keskityn itse ajamiseen ja maisemien katsomiseen karttojen pähkäilyn sijasta. Suosittelen reittien, etappien ja levähdysten suunnittelua etukäteen paperikarttojen tai Google Maps:in avulla. Ja sitten paperikartta varmuuden vuoksi mukaan jos ei reset:kään auta.Vallu kirjoitti:No toi on just sitä yliromanttista höpöhöpöä! On tullut eksyttyä vuosikymmeniä ja ajettua harhaa tuhansia kilometrejä, eikä ainuttakaan positiivista kokemusta!
Mutta kukin tavallaan, minulle Tomppa tarjoaa ihania matkakokemuksia!
Mie olen itse yrittänyt tuota matkaamista GPS:n kanssa, mutta omalle kohdalle se ei oikein sovi. Omilla reissuilla on parhaisiin paikkoihin tullut mentyä ja mielenkiintoisiin ihmisiin tutustuttua eksymisien jälkeen
Paperikartoissa on GPS:ään verrattuna yksi ylivoimainen juttu: paperikartoilla ajaessa joudut itse päättelemään risteykset yms. ja silloin päänuppiin rupeaa hitaasti muodostumaan karkea kuva tieverkostosta. Sen verran esim Euroopassa tullut ajeltua karttojen kanssa, että varmasti nyt jo aika pitkään pärjäisin ilman. Aikanaan ekoja kertoja kun menin mutsin uudelle asunnolle, käytin GPS:ää. Käytin toisella kerralla, kolmannella ja neljännellä. Viidennellä kerralla ilman navigaattoria yritin sinne mennä, mutta eihän siitä mitään tullut koska reitti ei ollut painunut mieleen.
Viimeisimmällä reissulla muuten kaveri ajoi via Balticaa keululilla GPS:n kanssa. Eka kerta kun olen ollut mp matkalla GPS:n kanssa. Pärnun kohdalla huomasin että laatikko ajattaa meitä ihan päin helvettiä. Seuraavana päivänä sama selkeä linja jatkui laite laski ilmeisesti savut ulos. Siitä eteenpäin ajoin itse keulilla paperikarttojen kanssa. Eivät päästäneet savuja pihalle missään vaiheessa ja eksytty ei oikeestaan missään vaiheessa. Paperikartat on tasan yhtä hyviä kuin suunnistaja joka niitä lukee
Mutta jokainen tavallaan. Eihän se herkkua ole säkkipimeässä ja tihkusateessa etsiä majoitusliikettä tai helteisessä kaupungin keskustassa ulospääsyä.
LIFEMEMBER