Mielipide (testattu empiirisesti):
Ei kannata paasata rahojansa monenmoisehen riisinpaahtimehen (vrt. ongelmajäte)...
Muutama tunti ammatti- ihmisen ohjaukses jollakin kevyemmällä ja sitten vain hariootellahan sillä pyörällä, jolla sitä sitten on tarkootus ajaakki.
883:sta saa matalana ja muutamalla satasella ja pikkutyöllä ne Sportit maraltuu kaikki.
Näillä evähillä on aika moni naisihiminen päriäälly ja aloottanehet lopun elämää kestävän ajoharioottelun, sillä pyörällä jonka oikiasti halusivakki...
No eikös sitte oo ajaminen hallussa kun "hankalaa" riisikustomia on oppinu pyörittelee ja kääntelee pihoilla ja parkkiksilla, ni sitten voi siirtyä siihen helpommin käsiteltävään Porsteriin ni eipähän tuu vahinkoja enää...
pietari kirjoitti:No eikös sitte oo ajaminen hallussa kun "hankalaa" riisikustomia on oppinu pyörittelee ja kääntelee pihoilla ja parkkiksilla, ni sitten voi siirtyä siihen helpommin käsiteltävään Porsteriin ni eipähän tuu vahinkoja enää...
Voihan sen toki tuossakin järjestyksessä hoitaa... tappaa vaan nopeasti ajohalut, kun alkaa pelottaa ja v*ttaa
*******************************************
* FXDF * My vibrator has two wheels and six speeds *
kun mä aloitin korttia ajamaan, olin viimeksi ajanut sutturaa yläasteella. Eka pyörä autokoulussa oli 250cc kiinanmopo, jonka kanssa en tullut yhtään toimeen. Kun se vaihdettiin sporttiin, alkoi Lyyti kirjoittaa . Kortin ajoin sportilla ja eka mopo oli 1200cc v-max. Suosittelen ite ottamaan härkää sarvista ja lähtemään sillä millä meinaa myöhemminkin ajaa. Jos mä opin ajamaan yläpainoisella maxilla niin kuka tahansa oppii ajamaan harrikalla
*~ Only a Biker knows why a dog sticks his head out of a car window ~*
Suski kirjoitti:. Suosittelen ite ottamaan härkää sarvista ja lähtemään sillä millä meinaa myöhemminkin ajaa. Jos mä opin ajamaan yläpainoisella maxilla niin kuka tahansa oppii ajamaan harrikalla
Täähän alkaa muistuttamaan lukuisia keskusteluja tuolta .org:in puolelta...Heti vaan tehokkainta kulkinetta alle ni ei tartte vaihtaa myöhemmin. Itse kuljin pidemmän kaavan kautta. Kukkahattumaisesti ostin pienen ja kevyen pyörän jolla opettelin alkeita ja pikkuhiljaa pyörät vaihtuivat tehokkaampiin ja myös raskaampiin. Hyvin pärjäsin enkä edes joutunut "kahden pyörän loukkuun", vaan aina meni vanha vaihdossa. Takkiinhan siinä tulee, mutta eikös noissa jutuissa aina...
En väitä omaa Dynaa hankalaksi ajaa, mutta nöyrempiäkin ja käsiteltävyydeltään helpompia olen ajanut ja omistanutkin. Hemulinkin jo mainitsemia Erkka-Viitosia saa halvalla ja on opettelupyöränä varmasti helpompi kuin Sportster. Ja saahan noita japsejakin madallettua jos korkeilta tuntuvat. Ammattilaisen ohjauksesta olen samaa mieltä muidenkin kanssa. Mitä sitä suotta ruhjomaan omaa pyörää, kun voi kaataa sen autokoulun värkin pyörän stumppauksen yhteydessä...
Tässä joku jo sivulauseessa mainitsi painopisteestä, pakko sen verran sanoa että Sportsterin reilut parisataa kiloa ei tunnu juuri miltään koska paino on niin alhaalla. FXR:n puikoista kun hyppää sportin satulaan niin tuntuu että sitähän voi viskoa menemään ihan miten vaan.
Eikä meidän emäntäkään tippaakaan valitellut kun lähti sillä ajamaan ensimmäistä kertaa - ajokokemusta oli toki piikillä mutta sekin kaksi lasta ja melkein viisitoista vuotta sitten. Ei se edes halunnut mihinkään harjoittelemaan vaan lähti suoraan omin päin pihasta liikenteen sekaan. Hyvin tuo on pärjännyt.
Ei ainakaan Viagra 535:sta. Se on kuin kumilelu... Jos vastaavaa haluaa, niin 600 Honda Shadow lienee aika bueno. Nakupyörissä vaihtoehtoja on paljon. Kovin vanhaa ei kannata hankkia ekaksi, koska vitutuskäyrä on naisilla erilainen. Lue, alkaa vituttamaan heti jos ei toimi....
meijän emäntä ajoi aikonaan kortin cb 750 hondalla, ( huom on 164 cm pitkä). oli silloin hieman korkea!!! ensimmäinen pyörä silloin oli rg 125 gamma josta tykkäsi kovasti. vuosien saatossa on sitten ollut tu 250, er 5 . välissä tuli pakkolinen noin 7 vuoden väli ajamisessa.. kun sitten tuli taas ajankohtaseksi ajohommat niin ekaksi ajettiin suzuki love skootterilla ja kun sitten oikein isoihin peleihin siirryttiin niin alle saatiin jo nurkkiin ajautunut 110 cm katulaillinen " manki". sillä harjoiteltiin taas uudelleen vaihteiden ja muiden käyttö. kuulemma muuten oli kiva peli mutta kun meinasi aina keulia ympäri. kun mankilla saatiin pujottelut tehtyä tuli alle gpz 500:nen. sitten alkoi kuulemma tuntua siltä että jos sitte kuitenkin se kustomi.. eipä sitä naisille pysty mitään väkisin syöttämään eli keskellä talvea piti hakea kivan punainen dragstar 650, siitä tykkäsi kovasti. tähän mennessä ei ollut súostunut sportsteriä kokeilemaan vaikka olin yrittänyt kaiken näköisiä tarjolla ollleita ehdotella. loppukesästä oli sitten myynnissä PUNAINEN ISOTANKKINEN c- versio halvalla, kun ei ollu edellinen omistaja vissiin koskaan jaksanut pestä niin siltä se sitten näyttikin. jostain kumman syystä emäntä lähtikin sitä katsomaan. eihän sitä meinannut millään sitä saada ajamaan, se kun oli niin likainen ja hapettunut joka paikasta. no meni se sitte kummikin ja takastullessaan ilmoitti tietävänsä mikä on japsin ja oikean moottoripyörän ero. japsi jäi kauppaan. Eli lopputuloksena sanoisin ettei mitään pysty väkisin syöttämään vaan kyllä se varmaan se oikea löytyy vaan kokeilemalla ja kyllä se naisille taitaa olla aika tärkeetä se mielyttävä ulkonäkö. ei ne ehkä aina innostu miehisen mattamustasta.
jep eli suttura on siis suzuki... Ja mä olen tuon kukkahattuilun kanssa muutenkin vähän huono, pää edellä vaan joka paikkaan ja kokeilemaan. Joko tekniikka on poikkeuksellisen toimiva tai mä olen poikkeuksellisen lahjakas mutta jos osaa riskejä huomioida ja välttää, ei aina tartte mennä hankalimman kautta. Pituutta mullakaan ei ole kuin 168cm ja nopeasti opin ajamaan isolla yläpainoisella ja tehokkaalla pyörällä. Toki kuulin pari kertaa kun kateelliset kukkahattumiehet liikennevaloissa puhui keskenään kypärän alta että 'eikö tuo pyörä nyt ole hiukan liian iso tuon tytön jalkojen väliin..?' emmä tienny mitä olis pitäny tehdä, itkeä vai nauraa, hyvin mä sen mopon siihenkin valoihin asti olin saanut, enkä mä nyt niin näkyvästi neitsyt ole että ne kaverit sitä siinä pystyis arvioimaan
*~ Only a Biker knows why a dog sticks his head out of a car window ~*
niin se meidänkin emäntä oli sitä mieltä että se cb oli hyvä vaikka ei ylettänyt kun varpaankärjet maahan. se kun jaksoi mennä vaikka ei muistanut kaasua kääntääkään kun lähti liikkeelle. no nyt on samat ominaisuudet paremmassa paketissa. niin se musta väri- lause ei ollut henk.koht mielipide vaan ainoastaan harhaileva yhteenvedon poikanen miten meidän emännällä on vaikuttanut pyörien valintaan sen väri.( oliko se nyt niin että niitä oli yksi sininen ja kaikki loput eriasteisia punaisia)
Minä kun en noista japanialaisista ymmärrä höykäsen pölähtävää, niin sehän pitäisi olla sitten Royal Enfield, sellainen "uustuotanto"laite. Hyvää fiilistä koko rahan edestä, ja simppeli tekniikka. Ja erottuu massasta.
mutta jos osaa riskejä huomioida ja välttää, ei aina tartte mennä hankalimman kautta. Pituutta mullakaan ei ole kuin 168cm ja nopeasti opin ajamaan isolla yläpainoisella ja tehokkaalla pyörällä. Toki kuulin pari kertaa kun kateelliset kukkahattumiehet liikennevaloissa puhui keskenään kypärän alta että 'eikö tuo pyörä nyt ole hiukan liian iso tuon tytön jalkojen väliin..?' emmä tienny mitä olis pitäny tehdä, itkeä vai nauraa, hyvin mä sen mopon siihenkin valoihin asti olin saanut, enkä mä nyt niin näkyvästi neitsyt ole että ne kaverit sitä siinä pystyis arvioimaan 
