Maalaus

Yleistä maalauksesta

Jos täytyy saumoja kittailla tai tinata niin huomioi poltto ym maalauksen yhteydessä, että kaikki kitit/pakkelit eivät kestä tarpeeksi lämpöä. Jotkut epoksi pakkelit kestävät jopa 300 C°, mutta "tavallinen pakkeli" vain 100 astetta (lue käyttöohjeesta). Tina voisi pysyä jauhemaalin alla(?).

Hyvän pinnan aikaansaamiseksi pohjat tarvitsee tehdä hyvin käyttäen mm. ruiskutettavaa hiomamaalia ja spaklaileen.

Myös märkämaalauksessa uunin avulla voi nopeuttaa prosessia. Tunti ja 70 C°lämpöä vastaa 2 kuukautta ilmakuivausta. Tunti uunissa ja jäähdytys niin heti pääsee kokoamaan ja maali on kova. Jos ilmassa kuivaa niin on pitkän aikaa pehmeä ja helposti tulee kolo ja naarmu maalipintaan.

Maaleihin sekoitetaan kovettimia, ohentimia ja aktivaattoreita. On olemassa nopeaa sekä hidasta kovetetta ja ohenninta. Jotkut maalit vaativat aktivaattorin kovettuakseen. Jos pohjamaaliin jää haihtumatonta liuotinta niin se tulee pois vaikka pintamaali ois päällä, aiheuttaen rakkuloita ja kitin ja maalinreunat voivat ajan kuluessa tulla esiin. Saattaa myös turvota.

Haihtumishäiriöitä saattaa tulla maalipintaan jos maalia ei haihdutettu aiheuttaen kiillon katoamistaa tai himmenemistä.

Ennen maalausta on silikoni poistettava huolellisesti maalattavalta pinnalta. Jos silikonia jää pintaan hiukankaan, aiheuttaa se maalipintaan koloja ja epätasaisuutta. Silikonin poistoon on omat aineensa, ei lähde pois tavallisilla liuottimilla.

Märkämaalaus

Märkämaaleja on sekä yksikomponentti (1K), että kaksikomponentti (2K) maaleja.

Polttomaalaus

Polttomaalaus ja pulverimaalaus ovat kemiallisesti kuivuvia maaleja. Eli kalvo muodostuu kemiallisessa reaktiossa, jossa nestemäinen tai pienimolekyylinen sideaine verkkoutuu ja sen molekyylikoko kasvaa. Verkkoutunut maalikalvo ei pehmene lämmössä. Se ei myöskään liukene liuotteisiin, mutta jos verkkoutumisaste on pieni, maalikalvo turpoaa liuotteista. Kemiallisesti kovettuvilla maaleilla on usein rajoitettu päällemaalaus, tai sitten päällemaalaus vaatii kunnollisen tarttuvuuden saamiseksi vähintään hionnan tai muun karhennuksen.

POLTTOMAALEJA on sideainepohjaltaan useita eri tyyppejä. Tavallisimpia ovat alkydiamino-, akryyliamino-, silikoni- ja polyesterimaalit. Ne voivat olla joko vesi- tai liuoteohenteisia. Levitetään yleensä ruiskulla tai upottamalla. Polttomaalit kuivuvat ainoastaan korkeassa lämpötilassa, tavallisesti 120-180 astetta. Polttoaika 15 min-1 tunti. Pinta on kova ja sillä on hyvä kemikaalin- ja iskunkestävyys.

Perinteistä märkäpolttomaalausta käytetään metallituotteiden maalaukseen esimerkiksi silloin, kun tuotteelle määrätty värisävy asettaa rajoituksia jauhemaalin käytölle.

Polttomaalauksessa maali kovettuu lopulliseen kestoonsa polton aikana vrt. kuorma-autojen ja traktoreiden pakoputket jotka polttomaalataan.

Pulverimaalaus

KEMIALLISESTI KOVETTUVISSA JAUHEMAALEISSA voidaan käyttää sideaineena epoksi-, polyesteri-, akryyli-, tai polyuretaanihartsia. Levitetään yleensä sähköstaattisella jauheruiskulla. Jauhe tarttuu maadoitetun maalattavan kappaleen pintaan. Lopullinen kalvo muodostuu polttouunissa noin 150-200 asteessa kemiallisen reaktion johdosta. Jauhemaalaus antaa huokosettoman, mekaanista ja kemiallista rasitusta kestävän pinnan.

Jauhemaalaus soveltuu loistavasti moniuloitteisille kappaleille, joihin perinteisellä märkämaalausmenetelmällä on hankalaa tai mahdotonta saada tasaista ja kattavaa maalipintaa. Nykyisin jauhemaalausta voidaan käyttää myös puupinnoille.

KESTOMUOVISTEN JAUHEMAALIEN sideaineena käytetään polyamidia, polyeteeniä tai polyvinyylikloridia. Levitetään leijutusmenetelmällä (Pulveri "leijutetaan" (puhalletaan) paineilman avulla maalattavan kappaleen läheisyyteen, sähköinen varaus hoitaa lopullisen tarttumisen maalattavaan kohteeseen.) ja maali muodostaa kalvon lämmössä, jolloin sideaine sulaa tarttuen maalattavaan pintaan. Pulverimaalauksessa ei käytetä liuotinpohjaisia maaleja vaan maalattavaan kohteeseen ja maalauspistooliin kytketään vastakkaiset sähkövaraukset joiden ansiosta pistoolista lentävä kuiva jauhe tarttuu magneetin lailla maalattavaan kohteeseen. Sanotaan, että jopa prätkän rungon maalaus on helppoa kun pulveri hakeutuu itsekseen hankalimpiinkin paikkoihin. Sitten maalattu kohde työnnetään uuniin jossa lämpötila on niin korkea että pulveri sulaa muodostaen kovan pinnan.

Joidenkin mielestä pulverimaalaus näyttää huomattavasti paremmalta kuin märkäpolttomaalaus, vähän niinkuin kromaus mutta väreissä.

Kuumankestomaalit

Pakoputkistossa käytetään kuumakestomaaleja.

Alumiinin maalaus

Pulverivärejä on siis montaa eri tyyppiä (Polyesteri, Polyuretaani, Epoksi, Epoksipolyesteri). Niiden ominaisuudet ovat erilaiset ja UV sekä kemikaalien kesto on erilainen ja tuosta löytyy se yhteys miksi alumiinin maalaus onnistuu toisilla ja toisilla ei. Varsinkin tuo kemikaalien keston suhteen on tässäkin asiassa eroavaisuutta. Myös pohjatöiden tekemisellä on iso osa lopputulokseen. Monet maalaamot suosittelivat ehdottomasti polyesteri maalausta MP alumiini rungolle. Pohjatyöt: hiekkapuhallus + pesevä rautafosfatointi (rasvanpoisto + pohjamaali).

Pyörän (alumiini)runkoa maalatessa polyesteri pulveriväri mattamaalilla kannattaa joukkoon sekoittaa 10% kiiltoa, jotta maantielika ei jäisi ikuisesti hyvin kiinni. Eli vinkkinä miksi ei puhdasta mattamaalia kannata käyttää.

Ennen pohjatöitä (puhallus) pitää tulpata kaikki kierteet ja muut paikat minne en halua hiekan taikka maalin menevän.

Polyesterimaali kestää liuotinta melko hyvin.