Mutta sen tiedän että sillon kun pannun moottori on ollu uusi, eli 40-50-luvulla, ei asemilla myytävässä bensassa ollu lyijyä. Ei ameriikassa eikä euroopassa.
Laitanpa tähän hieman infoa lyijyn käytöstä sekä alkuun että loppuun linkin.
Lukee joku sen tai ei.
http://www.nesteoil.fi/default.asp?path ... 63,310,355
Lyijy astuu kuvaan
Huolimatta teknisestä kehityksestä autoilun
alkuaikoina kulkupelien ajettavuus
oli heikoimmillaan varsin surkealla
tasolla. Asiaa ei tietenkään parantanut
se, että bensiinin laatu saattoi
vaihdella jopa jakeluasemakohtaisesti.
Merkittävimpänä pullonkaulana moottoritekniikan
kehityksen kannalta toimi
bensiinin oktaaniluku eli puristuskestävyys.
Moottoreista ei yksinkertaisesti saatu
irti haluttuja tehoja, koska puristussuhdetta
ei voitu korottaa ilman nakutusongelmia.
Ensimmäinen maailmansota vei
tutkimusta toki eteenpäin, mutta todellinen
ratkaisu aiheeseen saatiin vasta lyijyn
myötä.
Lyijy-yhdisteiden, lähinnä tetraetyylilyijyn
käyttö bensiinin oktaaniluvun
nostajana sallittiin Yhdysvalloissa vuonna
1926 - neljä vuotta niiden tehon
osoittamisen jälkeen. Syynä käyttöönoton
viiveelle oli jo tuolloin tunnettu
lyijyn myrkyllisyys. Siihen aikaan oltiin
tosin huolestuneita lähinnä bensiinin
itsensä myrkyllisyydestä, kun taas pakokaasujen
mukana leviävän lyijyn,
kuten myöskään pakokaasujen haitallisuutta
ei paljoakaan ajateltu.
Jälkikäteen pohtien lyijyn käyttöönottoa
voidaan toki kritisoida, mutta tällöin
päädytään helposti harhateille. Ilman
lyijy-yhdisteitä moottoritekniikan
kehitys olisi luultavasti jäänyt huomattavasti
nykyistä hitaammaksi.
Saman tehon aikaansaamiseksi olisi
tarvittu suurempia moottoreita, joissa
bensiiniä olisi kulunut ja pakokaasuja
syntynyt merkittävästi lyijyn mahdollistamaa
kehitystä enemmän. Näin ollen
lyijyllistä bensiiniä voidaankin yhtään
liioittelematta pitää tarpeellisen
välivaiheena moottoribensiinin historiassa.
http://www.nesteoil.fi/default.asp?path ... 63,310,355
...