Mistäs kannatas kysyä helsingin alueelta tai lähistöltä rungon pulveri maalausta....???
Ja tietääkö kukaan suunnilleen mitä maksaa???
nimimerkillä: Just Stadiin muuttanut!!!!!!!
Rungon maalaus
Oman projektini hiekkapuhalluksen tekee JK-Hiekanjyvä Oy ja pulverimaalauksen Taximo Oy, hinta yht. 120E. Molemmat firmat löytyvät myös Tattarisuolta, Kytkintie 31.
Elekon hintapyyntö oli 200-300E.
Pitäjänmäellä pelkän perinteisen maalauksen hintapyyntö oli 200E (firman nimeä en muista mutta se toimii samassa rakennuksessa kuin Ultrabrutal MC).
Elekon hintapyyntö oli 200-300E.
Pitäjänmäellä pelkän perinteisen maalauksen hintapyyntö oli 200E (firman nimeä en muista mutta se toimii samassa rakennuksessa kuin Ultrabrutal MC).
Pulverimaalauksessa ei käytetä liuotinpohjaisia maaleja vaan maalattavaan kohteeseen ja maalauspistooliin kytketään vastakkaiset sähkövaraukset joiden ansiosta pistoolista lentävä kuiva jauhe tarttuu magneetin lailla maalattavaan kohteeseen. Ovat sanoneet että jopa prätkän rungon maalaus on helppoa kun pulveri hakeutuu itsekseen hankalimpiinkin paikkoihin. Sitten maalattu kohde työnnetään uuniin jossa lämpötila on niin korkea että pulveri sulaa muodostaen kovan pinnan.
Käsittääkseni polttomaalaus on eri asia liittyen jotenkin perinteisempään maalaustekniikkaan, oikaiskaa ihmeessä jos olen väärässä.
Käsittääkseni polttomaalaus on eri asia liittyen jotenkin perinteisempään maalaustekniikkaan, oikaiskaa ihmeessä jos olen väärässä.
Tässä ymmäryksessä miekii oon, polttomaalauksessa maali kovettuu lopulliseen kestoonsa polton aikana vrt. kuorma-autojen ja traktoreiden pakoputket jotka polttomaalataan, kun taas tuo pulverimaalaus on niin kuin hemuli sanoi. IMHO pulverimaalaus näyttää huomattavasti paremmaltavähän niinko kromaus mut väreissähemuli kirjoitti:Pulverimaalauksessa ei käytetä liuotinpohjaisia maaleja vaan maalattavaan kohteeseen ja maalauspistooliin kytketään vastakkaiset sähkövaraukset joiden ansiosta pistoolista lentävä kuiva jauhe tarttuu magneetin lailla maalattavaan kohteeseen. Ovat sanoneet että jopa prätkän rungon maalaus on helppoa kun pulveri hakeutuu itsekseen hankalimpiinkin paikkoihin. Sitten maalattu kohde työnnetään uuniin jossa lämpötila on niin korkea että pulveri sulaa muodostaen kovan pinnan.
Käsittääkseni polttomaalaus on eri asia liittyen jotenkin perinteisempään maalaustekniikkaan, oikaiskaa ihmeessä jos olen väärässä.
-rieska
Elli, tuo vaaksa paskaa voutille!
-
Minna&FatBoy
- Viestit: 319
- Liittynyt: 21:15 01.06.2004.
- Paikkakunta: Lempäälä
- Viesti:
Olette oikeilla jäljillä. Pengoin tuossa vanhoja opiskelumateriaalejani, tässä joitakin perusjuttuja:
Molemmat ovat kemiallisesti kuivuvia maaleja. Eli kalvo muodostuu kemiallisessa reaktiossa, jossa nestemäinen tai pienimolekyylinen sideaine verkkoutuu ja sen molekyylikoko kasvaa. Verkkoutunut maalikalvo ei pehmene lämmössä. Se ei myöskään liukene liuotteisiin, mutta jos verkkoutumisaste on pieni, maalikalvo turpoaa liuotteista. Kemiallisesti kovettuvilla maaleilla on usein rajoitettu päällemaalaus, tai sitten päällemaalaus vaatii kunnollisen tarttuvuuden saamiseksi vähintään hionnan tai muun karhennuksen.
POLTTOMAALEJA on sideainepohjaltaan useita eri tyyppejä. Tavallisimpia ovat alkydiamino-, akryyliamino-, silikoni- ja polyesterimaalit. Ne voivat olla joko vesi- tai liuoteohenteisia. Levitetään yleensä ruiskulla tai upottamalla. Polttomaalit kuivuvat ainoastaan korkeassa lämpötilassa, tavallisesti 120-180 astetta. Polttoaika 15 min-1 tunti. Pinta on kova ja sillä on hyvä kemikaalin- ja iskunkestävyys.
Perinteistä märkäpolttomaalausta käytetään metallituotteiden maalaukseen esimerkiksi silloin, kun tuotteelle määrätty värisävy asettaa rajoituksia jauhemaalin käytölle.
KEMIALLISESTI KOVETTUVISSA JAUHEMAALEISSA voidaan käyttää sideaineena epoksi-, polyesteri-, akryyli-, tai polyuretaanihartsia. Levitetään yleensä sähköstaattisella jauheruiskulla. Jauhe tarttuu maadoitetun maalattavan kappaleen pintaan. Lopullinen kalvo muodostuu polttouunissa noin 150-200 asteessa kemiallisen reaktion johdosta. Jauhemaalaus antaa huokosettoman, mekaanista ja kemiallista rasitusta kestävän pinnan.
Jauhemaalaus soveltuu loistavasti moniuloitteisille kappaleille, joihin perinteisellä märkämaalausmenetelmällä on hankalaa tai mahdotonta saada tasaista ja kattavaa maalipintaa. Nykyisin jauhemaalausta voidaan käyttää myös puupinnoille.
KESTOMUOVISTEN JAUHEMAALIEN sideaineena käytetään polyamidia, polyeteeniä tai polyvinyylikloridia. Levitetään leijutusmenetelmällä (älkää kysykö...) ja maali muodostaa kalvon lämmössä, jolloin sideaine sulaa tarttuen maalattavaan pintaan.
Toivottavasti vastasin kysymykseen...
Molemmat ovat kemiallisesti kuivuvia maaleja. Eli kalvo muodostuu kemiallisessa reaktiossa, jossa nestemäinen tai pienimolekyylinen sideaine verkkoutuu ja sen molekyylikoko kasvaa. Verkkoutunut maalikalvo ei pehmene lämmössä. Se ei myöskään liukene liuotteisiin, mutta jos verkkoutumisaste on pieni, maalikalvo turpoaa liuotteista. Kemiallisesti kovettuvilla maaleilla on usein rajoitettu päällemaalaus, tai sitten päällemaalaus vaatii kunnollisen tarttuvuuden saamiseksi vähintään hionnan tai muun karhennuksen.
POLTTOMAALEJA on sideainepohjaltaan useita eri tyyppejä. Tavallisimpia ovat alkydiamino-, akryyliamino-, silikoni- ja polyesterimaalit. Ne voivat olla joko vesi- tai liuoteohenteisia. Levitetään yleensä ruiskulla tai upottamalla. Polttomaalit kuivuvat ainoastaan korkeassa lämpötilassa, tavallisesti 120-180 astetta. Polttoaika 15 min-1 tunti. Pinta on kova ja sillä on hyvä kemikaalin- ja iskunkestävyys.
Perinteistä märkäpolttomaalausta käytetään metallituotteiden maalaukseen esimerkiksi silloin, kun tuotteelle määrätty värisävy asettaa rajoituksia jauhemaalin käytölle.
KEMIALLISESTI KOVETTUVISSA JAUHEMAALEISSA voidaan käyttää sideaineena epoksi-, polyesteri-, akryyli-, tai polyuretaanihartsia. Levitetään yleensä sähköstaattisella jauheruiskulla. Jauhe tarttuu maadoitetun maalattavan kappaleen pintaan. Lopullinen kalvo muodostuu polttouunissa noin 150-200 asteessa kemiallisen reaktion johdosta. Jauhemaalaus antaa huokosettoman, mekaanista ja kemiallista rasitusta kestävän pinnan.
Jauhemaalaus soveltuu loistavasti moniuloitteisille kappaleille, joihin perinteisellä märkämaalausmenetelmällä on hankalaa tai mahdotonta saada tasaista ja kattavaa maalipintaa. Nykyisin jauhemaalausta voidaan käyttää myös puupinnoille.
KESTOMUOVISTEN JAUHEMAALIEN sideaineena käytetään polyamidia, polyeteeniä tai polyvinyylikloridia. Levitetään leijutusmenetelmällä (älkää kysykö...) ja maali muodostaa kalvon lämmössä, jolloin sideaine sulaa tarttuen maalattavaan pintaan.
Toivottavasti vastasin kysymykseen...
Re: Rungon maalaus
Mitä tapaa te nyt sitte suosittelisitte rungonmaalaukseen ja onko kokemuksia, että mikä olis hyvä maalaamo?
Re: Rungon maalaus
Onko runkomuutoksia? Jos täytyypi saumoja kittailla tai tinata? Kitti ei kestä tarpeeksi lämpöä. Tosin jotkut epoksi pakkelit jopa 300 mutta tavallinen pakkeli vain 100 astetta. Tina vois pysyä jauhemaalin alla.
Jos jotain priima duunia tekee niin joutuu ruiskiin hiomamaalia ja spaklaileen. Uuni on kiva. Tunti ja 70 astetta lämpöä vastaa 2 kuukautta ilmakuivausta. Tunti uunissa ja jäähdytys niin heti pääsee kokoamaan ja maali on kova. Jos ilmassa kuivaa niin pehmeä ja helposti tulee kolo ja naarmu.
On nopeaa kovetetta ja ohenninta ja sitten löytyy myös aktivaattoreita. Maalaamot monesti fuskaa pohjamaalin kuivattamisessa. Ne ei raski uunissa ja lämmössä kovettaa pohjamaaleja. Jos jää pohjamaaliin haihtumatonta liuotinta niin se tulee sieltä pois vaikka pintamaali ois päällä. Rakkuloita ja kitin ja maalinreunat ajan kuluessa tulee esiin. Turpoilee.. Haihtumishäiriöitä jos maalia ei haihdutettu. Kiilto katoaa tai himmenee.
Näitä näkeepi. Kokemus ainoa mikä auttaa. Tai sitten täytyy huolellisesti seurata ohjeita. Harvoin näkee poleerattuja pyöriä edes näyttelyssä. Mie olen akrylleillä tuon poleerauksen tehnyt niin että 4 kerrosta lakkaa ja sitten tarpeeksi kalvoa ja hionta ja myllytys. Omasta Shovelista en ole jaksanut poleerata kun sileä jo ilmankin. Siinä lakkaa taitaapi olla 12 kerrosta. Syvä.
Jos jotain priima duunia tekee niin joutuu ruiskiin hiomamaalia ja spaklaileen. Uuni on kiva. Tunti ja 70 astetta lämpöä vastaa 2 kuukautta ilmakuivausta. Tunti uunissa ja jäähdytys niin heti pääsee kokoamaan ja maali on kova. Jos ilmassa kuivaa niin pehmeä ja helposti tulee kolo ja naarmu.
On nopeaa kovetetta ja ohenninta ja sitten löytyy myös aktivaattoreita. Maalaamot monesti fuskaa pohjamaalin kuivattamisessa. Ne ei raski uunissa ja lämmössä kovettaa pohjamaaleja. Jos jää pohjamaaliin haihtumatonta liuotinta niin se tulee sieltä pois vaikka pintamaali ois päällä. Rakkuloita ja kitin ja maalinreunat ajan kuluessa tulee esiin. Turpoilee.. Haihtumishäiriöitä jos maalia ei haihdutettu. Kiilto katoaa tai himmenee.
Näitä näkeepi. Kokemus ainoa mikä auttaa. Tai sitten täytyy huolellisesti seurata ohjeita. Harvoin näkee poleerattuja pyöriä edes näyttelyssä. Mie olen akrylleillä tuon poleerauksen tehnyt niin että 4 kerrosta lakkaa ja sitten tarpeeksi kalvoa ja hionta ja myllytys. Omasta Shovelista en ole jaksanut poleerata kun sileä jo ilmankin. Siinä lakkaa taitaapi olla 12 kerrosta. Syvä.
-
Blues Guitar
- Viestit: 300
- Liittynyt: 12:57 06.08.2006.
- Paikkakunta: Mäntyharju
Re:
Pulveri "leijutetaan" (puhalletaan) paineilman avulla maalattavan kappaleen läheisyyteen, sähköinen varaus hoitaa lopullisen tarttumisen maalattavaan kohteeseen. Ei siinä sen kummemmasta ole kyse.Minna&FatBoy kirjoitti:Olette oikeilla jäljillä. Pengoin tuossa vanhoja opiskelumateriaalejani, tässä joitakin perusjuttuja:
......Levitetään leijutusmenetelmällä (älkää kysykö...)
"....Ajan H-D:llä pitkin Suomee....Antaa kitaran laulaa vaan....Juomaksi kelpaa vain Scotch Single Malt..."
Re: Rungon maalaus
120? pyysi Pulverimaalaamo Rekilä Juurikorvessa Kotkan lähellä rungon maalauksesta kun juur tänään kysyin. Kehui pulveri/jauhemaalauksen parhaaksi mahdolliseksi kestoltaan. Maalaa moottorit kans ja hoitaa suojauksen ennen puhallusta ja maalausta, ei osannu sanoa moottorimaalauksen hintaa ennen näkee kuinka paljon suojauksiin menee aikaa,ite maalaus lienee pienin homma moottorin kanssa.