Jokainen pyörämalli on omanlaisensa ja vaatii hieman asiaan paneutumista (pyörän kaatumisherkkyys
sivu- ja keskiseisontatuella, pyörän painopisteen korkeus, jousitus, sidotaliinojen ja narujen
kiinnitysmahdollisuudet, odotettavissa olevan merenkäynnin laatu, jne.).
30.5.2008, Kari
==================================================================================================
Allamainituilla ohjeilla on kiinnitetty ongelmitta muun muassa Moto Guzzin GT850:sta, Yamahan
pienempää Diversionia, Suzukin erilaisia GSX -malleja sekä isoa Bandiittia (sillonkin, kun niissä
on päällä koko matkavarustus eli täyteen ahdetut sivu-, perä- ja tankkilaukut). Muista pyöristä
ei ole omakohtaista kokemusta.
==================================================================================================
1. Lauttayhtiö voi antaa neuvoja, kiinnittää kaiken valmiiksi tai jättää koko homman omalle
vastuullesi.
2. Käytettävissä voi olla erilaisia lukoilla tai räikillä varustettuja kuormansidontaliinoja,
naruja, kumitalloja, erilaisia pehmusteita seinän ja sivulaukun väliin tai muita vastaavia
apuvälineitä. Tai pahimmillaan ei mitään laivayhtiön tarjoamaa eli käytät vain omia tarvik-
keitasi tai sitten et yhtään mitään.
3. Oleellista on saada pienennettyä pituus- sekä sivusuuntaisia liikkeitä ja niistä johtuvaa
pyörän kaatumista, hankaamista laivan rakenteisiin tai muihin lähellä oleviin pintoihin.
Kiinnitystarvikkeiden itsensäkään ei tulisi aiheuttaa vahinkoja pyörän rakenteille tai
maalipinnoille.
4. Koska laivan normaali liikesuunta ja ruumaan pysäköityjen pyörien välinen kulma vaihtelee
tapauskohtaisesti, tulee joka kerran miettiä minkä suunnan liike voisi helpoimmin kaataa
pyörän tai aiheuttaa jatkuvana liikesarjana hankaus- ja muita vastaavia vaurioita. Ja
käyttää saatavilla olevia kiinnitystarvikkeita ja -pisteitä sen mukaisesti.
5. Mitä korkeammalle merenpinnasta joutuu pyöränsä pysäköimään, sitä paremmin se kannattaisi
kiinnittää paikoilleen.
=================================================================================================
"Ideaalitilanne" (käytössä on kaksi sidontaliinaa, kannen vapaita kiinnikkeitä ja kumitallat):
----------------------------------------------------------------------------------------------
- Pyörä jätetään sivu- tai keskiseisontatuelle kahden laivan kannessa olevan kiinnityspisteen
väliin siten, että kannen kiinnityslenkit sijaitsevat saman matkan päässä pyörän keskiviivalta
sen vasemmalla ja oikealla puolella.
- Ohjauslukko ja sivuseisontatukea käytettäessä myös ykkösvaihde laitetaan päälle (ota tarvit-
taessa löysät pois eli työnnä pyörää vaihde päällä eteenpäin ja laske vasta sitten sivuseison-
tatuen varaan). Voimansiirtolaitteisto tuskin kärsii, vaikka pyörä hieman edestakaisin liikah-
telisikin, rattaisiin ja laakereihin kohdistuvat voimat kun ovat aivan eri luokkaa kuin normaa-
lissa liikenteessä
- Vasemmanpuoleinen sidontaliina kiinnitetään ylemmäs runkoon ja toisesta päästään kannen lenkkiin
/kiinnitysuraan/tai muuhun vastaavaan.
- Oikeanpuoleinen sidontaliina kiinnitetään vastaavalta kohdalta omaan kansikiinnikkeeseensä.
- Liinat sijoitetaan siten että muodostuva veto on noin 90 asteen kulmassa pyörän keskilinjaan
nähden (jolloin liinat eivät pääse löystymään pyörän liikkuessa pituussuunnassa).
- Heilutellaan pyörää hieman ja kiristetään liinat vuoronperään painaen jousitusta hieman kasaan,
katkaisematta sivuseisontatuen pulttia, rikkomatta pyörän katteita tai muita osia, huomioiden
että seisontatuen asento jää varmasti oikeaksi eikä muutu johonkin kaatumista edistävään väli-
asentoon.
- Mikäli käytetään samoja kannen kiinnikkeitä toisten kanssa, kannattanee pitää huoli ettei muille
aiheudu ongelmia oman pyörän kiinnityksistä. Muussa tapauksessa saattaisi edessä olla "mielen-
kiintoisia" keskusteluja purkuvaiheessa..
- Kumitallat potkitaan lopuksi renkaita vasten pyörän molemmissa päissä.
=================================================================================================
Normaalielämässä tuohon harvoin päästään, alla on muutamia esimerkkejä vastaamme tulleista tilan-
teista:
=================================================================================================
Pyörän paikka on se mihin lastaushenkilöstö sen on määritellyt ja joudutaan käyttämään luovaa
mielikuvitusta.
1) Laiva välillä Golfo Aranci, Sardinia - Livorno, Italia (2006):
------------------------------------------------------------------
Mikäli laivan kannelle pitää jättää maksimimäärä tilaa muulle suurikokoiselle rahdille, voi
pyörän joutua jättämään aivan vasemmanpuoleisen sivuseinän viereen sivuseisontatuelle ja ottamaan
oikealta puolelta sivulaukunkin pois.
Sivuseisontatuki, vaihde ykkösellä, ohjauslukko päällä, yksi sidontaliina vasemmalle puolelle
estämään keikahtaminen oikealle rekan kylkeen ja irroitettu sivulaukku pyörän sekä seinän väliin
(vasen sivulaukku ei hankaa seinään). Ajosaappaat kumitallojen tilalle eteen ja taakse.
Hyvin kesti paikoillaan, tosin pidemmän päälle liikahtelevan pyörän paino tuskin tekee hyvää
goretex-saappaiden vedeneristyskyvylle. Vieressä oli rekka niin lähellä että pyörälle pääsi
vasta rekan siirryttyä hipaisuetäisyyttä kauemmaksi.
2) Pieni lautta välillä Bonifacio, Korsika - Santa Teresa Gallura, Sardinia (2006):
-----------------------------------------------------------------------------------
Pyörä sivuseisontatuelle laivan vasemman sivuseinän viereen, vaihde ykköselle ja ohjauslukko
päälle. Vasemmanpuoleisen sivulaukun ja sivuseinän väliin laitettiin paksu tyyny, jonka varaan
pyörä laskettiin. Oikeanpuoleisesta jalkatapista tai sen luota rungosta vedettiin naru (oma
liina) vasemmalle satulan yli ja kiinnitettiin seinään. Eikä muuta.
Sama homma oli aikoinaan Livorno->Bastia -välin laivalla (2002), tosin kiinnitys- ja pehmiketar-
peet sai kukin kehitellä omista tavaroistaan.
Molemmat ok vähän suuremmassa merenkäynnissäkin.
http://koti.mbnet.fi/laurahan/2006/2006 ... idonta.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;
3) Pieni lautta välillä Gills Bay, Skotlanti - St. Mary´s Hope, Orkney (2007):
------------------------------------------------------------------------------
Laivayhtiön mies kiinnitti pyörän paikoilleen.
Pyörä poikittain lautan kulkusuuntaan nähden, eturengas kiinni sivuseinään. Sivuseisontatuella,
kaksi maton palasta satulan suojana, joiden yli räikkäliina ja sen varmistusnaru kannen kiinnik-
keisiin. Takarenkaan takana kumitalla.
Hyvin kesti paikallaan molemmat matkat.
http://koti.mbnet.fi/laurahan/2007/2007 ... kiinni.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;
4) Laiva välillä Göteborg, Ruotsi - Newcastle Upon Tyne, Englanti (2004):
-------------------------------------------------------------------------
Keula oli täynnä pyöriä, lattiassa minimimäärä vapaita sidontapisteitä. Onneksi firman sidonta-
liinoja oli riittävästi ja lattian pinnassa olevien muutamien kiinnitysrenkaiden kautta oli
kannen pinnalle kiristetty erisuuntaisia vaijereita,joihin kuormasidontaliinojen lenkit sai
kiinnitettyä.
Keskiseisontatuki ja _vähintään_ kaksi liinaa/pyörä + tallat molempiin päihin. Kumitallojen
puutteessa kaksi lisäliinaa estämään keskiseisontatuelta tipahtaminen. Todennäköisyys suurempaan
merenkäyntiin törmäämiseen oli todellinen ja liinat piti laittaa _riittävän_ tiukalle (sitä
herkkua saatiinkin nauttia sopivan sivuvastaisen merenkäynnin muodossa).. Sama tilanne oli joskus
myös Finnjetissä, mutta tarjolla oli vain likaisia narunpätkiä.
Molemmat ok myös vähän suuremmassa merenkäynnissä (Finnjet vain omin liinoin alkaen 1980-luvulta,
osittain myös Hanko-Rostock -välin laivoissa Superfastin liinojen loputtua kesken 2000-luvulla).
http://koti.mbnet.fi/laurahan/2004/2004 ... ulassa.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;
5) Laivat välillä Kristiansand, Ruotsi - Visby, Gotlanti - Oskarshamn, Ruotsi (2005):
-------------------------------------------------------------------------------------
Lastaushenkilöstön mukaan laivat liikkuisivat hyvin rauhallisesti ja keli oli tyyni eli pyörien
sitomiseen ei ollut syytä.
Jätimme ne sivuseisontatuille, ykkönen silmään ja ohjauslukko päälle, perälaukut irroitettuina
pyörien viereen painopisteen pudottamiseksi.
Molemmat ok tyynellä säällä.
6) Laivat välillä Turku - Långnäs - Tukholma - Långnäs- Turku (2000-luku):
--------------------------------------------------------------------------
Kannessa olleet kiinnitysurat olivat niin paksuille kiinnikkeille tarkoitettuja, ettei pienellä
koukulla varustettua omaa kiinnitusliinaa voinut käyttää optimaalisesti tai ollenkaan.
Välillä oli pakko tyytyä yksipuoliseen liinasidontaan ja vetää liina sivuseisontatuen puolelle
estämään kaatuminen yli oikealle, sekä luottaa pelkän ykkösvaihteen kykyyn estää liika pituus-
suuntainen liike.
Molemmat ok kevyessä merenkäynnissä.
7) Katamaraani. Wexford, Irlanti - Fishguard, Englanti (2007):
--------------------------------------------------------------
Sijoituspaikka oikeanpuoleisen seinän vieressä, ohjauslukossa sivuseisontatuen varassa.
Henkilökunnan kiinnittämänä.
Käytössään oli kaksi kapeata räikkäliinaa. Ensimmäinen liina esti sekä sivuseisontatuen
vioittumisen että pyörän kaatumisen yli oikealle, toinen kiinnitti pyörän katamaraaniin.
Ensimmäisen liinan kiristin oli pyörän vasemmalla puolella, vapaa pää vedettynä satulan yli alas
oikeaa sivua sekä moottorin alta sivuseisontatuen alapäähän kiinni. Toinen liina oli vedetty
suoraan edellisen päältä satulan yli poikittain ja kiristetty oikealta puolelta kanteen.
Näppärä oivallus ja olisi epäilemättä toiminut vähän huonommassakin kelissä.
http://koti.mbnet.fi/laurahan/2007/2007 ... idonta.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;
Pienet saaristolautat välillä Kustavi - Ahvenanmaa (2005):-------------------------------------------------------------
Osassa oli alkuun miettimistä vaativia, pelkällä lukitusvivun kääntöliikkeellä pikalukittavia
sidontaliinoja (osa toimintakelpoisia, osa toimimattomiksi umpiruostuneita).
Yhdellä lautalla laivayhtiön mies kiinnitti sivuseisontatuella vaihde ja ohjauslukko päällä
seisoneen pyöräni vain kahdella oikealle puolelle sopivasti sijoitellulla puukiilalla niin tuke-
vasti, ettei sille tarvinnut tehdä mitään muuta. Kiinnitystavassa suurin paino kohdistui sivusei-
sontatukeen ja sen pulttiin. Oikealle kaatumisen vaaraa ei niissä olosuhteissa ollut (kunhan si-
vuseisontatuki ja sen kiinnityspultti kestivät rasituksen).
Kaikki välit ok kevyessä merenkäynnissä.
9) Erilaiset lossit Suomessa ja ulkomailla (alkaen 1980-luku):
--------------------------------------------------------------
Losseilla lienee usein parasta joko istua pyörän päällä koko matkan ajan ja vetää etujarrua
keulan hakiessa paikkaansa laiturin puoleisessa päässä, tai jättää pyörä sivuseisontatuelle
ykkösvaihde päällä ja tukea sitä tarvittaessa vierellä seisoen.
Pidemmän matkan aikana viimeksi mainittu lienee keskiseisontatukea suositeltavampi tapa ainakin
kiikkerän -tuen omaavilla pyörillä. Toki lossin kannen pinnan kunto vaikuttaa valintaan, esimer-
kiksi märkä ja/tai öljyinen teräskansi voi olla melkoisen liukas renkaiden ja tukijalan alla.
Kaikki välit ok kevyessä merenkäynnissäkin.
=================================================================================================
Enemmän tai vähemmän "varottavia" sidontatapoja:
=================================================================================================
- Ei kannata laittaa vain yhtä kanteen pyörän molemmilta puolilta kiinnitettyä sidontaliinaa/narua
/vastaavaa sivuseisontatuella seisovan pyörän satulan yli, ELLEI liina tee jossain kohdassa
(yleensä kiristävällä puolella) hihnan liikkumisen estävää lenkkiä jonkun rungon osan kautta.
Jousituksen painuessa kasaan "runkoon lukitsematon" liina pääsee hetkeksi löystymään ja pyörä
liikahtamaan aavistuksen oikealle ennen kuin liina ottaa kunnolla kiinni. Usein toistuessa tuosta
voi seurata pyörän asennon muuttuminen hiljalleen, kunnes painopiste ylittyy ja pyörä kaatuu
oikealle kyljelleen.
Kokeilin tuota täydellä matkavarustuksella lastatuilla pyörilläni (GSX-1100 ES ja iso Bandit)
ja molemmilla sai helposti demonstroitua kuinka kaatuminen tapahtuisi, itseasiassa yllättävän
helposti. Painopiste nousee jonkin verran mikä samalla kasvattaa heiluria, joka pyrkii pyörää
liikuttamaan sivusuunnassa laivan liikahdellessa.
- Mikäli pyörässä on automaattinen sivujalka niin se voi pompata jousensa voimalla ylös jo aiemmin
ja pyörä kaatuukin vasemmalle sivulleen.
- Mikäli pyörä on keskiseisontatuen varassa niin liinojen korkeus ja kiristyssuunta pitää valita
siten, ettei muodostuva veto ja mahdollinen samanaikainen eteenpäin suuntautuva liike päästä
pyörää putoamaan seisontatuelta.
=================================================================================================
Muuta:
=================================================================================================
- Muun muassa 80-luvun puolivälin GSX-1100 EFE oli erittäin kiikkerä ja kaatuilikin monella pie-
nemmällä sekä isommalla lautalla liikkuessamme: "Voisiko seuraavan rekisterinumeron omaavan pyö-
rän omistaja tulla pikaisesti autokannelle..." kuultiin omistajansa harmiksi turhan monissa eri
paikoissa.
- Vahvin liinojen kulma kanteen nähden olisi 45 astetta pyörän molemmin puolin, josta muodostuva
kolmiorakenne (sidontaliina + laivan kansi + pyörän runko renkaineen ja jousituksineen ja sei-
sontatukineen sekä sama kolmio myös toisella puolella) kestäisi parhaiten liinojen suuntaista
liikettä. Käytännössä siihen harvoin päästään tai normaalikeleillä olisi suurempaa tarvettakaan.
- Optimikiinnitystapa olisi edellisen mukainen nelipistekiinnitys pyörän eri nurkista kanteen.
Tilanteessa, jossa sellaista todella tarvittaisiin, saattaisi olla paljon tärkeämpääkin ajatel-
tavaa siellä vesilinjan yläpuolella olevien kansien suuremman heiluriliikkeen vaikutuspiirissä.
Toisaalta > 160 km/h liikkuvassa autojunassa tuollainen näytti kyllä hyvinkin tarpeelliselta..
- Mitään etujarrukahvaan kiinnitettävää kuminauhaviritystä emme ole kokeilleet, vaikka lukossa
oleva etujarru saattaisi auttaa ainakin eturenkaan ja kannen välisen lisäkitkan verran pyörän
pituussuuntaista paikallaanpysymistä (lähinnä arveluttaa miten hyvin jarrujärjestelmän eri tii-
visteet kestäisivät pidempiaikaista painetta).
- Mikäli pyörät on pysäköity kuin sillit suolaan ja hipaisuetäisyydellä oikealla puolella on
käynnistyvä suuri dieselmoottori, niin syntyvän katkun määrää voi silmämääräisesti arvioida
esimerkiksi aiemmin ehkä niin puhtaan pyöränsä oikealta sivulta löytyvistä nokisista jäljistä
ja huonosti palaneen polttoaineen jätteistä.. Keuhkoissaanhan sen tuntee muutenkin.
- Kannattaa mahdollisuuksien mukaan seurata kansimiesten ohjeita ja toisaalta seurata niiden
touhuja jos joku yksityiskohta jää vähääkään vaivaamaan: eräällä Viron keikalla 1980-luvun
lopussa laivayhtiön kansimies aikoi ajattaa rekan perävaunun erään leveän sivuvaunullisen pyörän
päälle, kun pyörä ei mennyt hänen mielestään riittävän lähelle laivan kylkeä (nyrkkeilymaaottelu
Viro-Suomi oli silloin aika lähellä) ja viime kesänä muuan skotlantilainen kansimies oli kaataa
Bandiittini sekoillessaan liinojensa kiristyssuunnan kanssa.
