Jos lähtee Tromssasta itäänpäin niin siellähän on se Nordkap. En oo ite käyny mutta kuullu tarinoita korkeasta hintatasosta. Tälle kilpailevana paikkana on vielä hiukan idemmäksi tuleva Slettnes (Gamvik). Perusteena siellä käymiselle voisi pitää että se on mantereen pohjoisin paikka, Nordkaphan on saari. Nätit, karut maisemat, ei tietulleja, parkkimaksuja tms eikä ryysistä. Mutta kahta viikkoa ei tuolla suunnalla ehkä saa kulutettua.
Tarinaa omasta reissustani.
Etelään mentäessä tulee vastaan Narvik ja siitä Atlantille päin Lofoottien saariryhmä, joka tunnettu turistikohde, lähinnä jylhien maisemien vuoksi. Kopteri-lehdessä oli joku vuosi takaperin tästä matkakertomus. Kirjoittaja ei nähnyt reissua ihan viimeiseen kärkeen asti vaivan arvoisena ja muutenkin surkea sää söi fiiliksiä. Ite tein sit myös vastaavan reissun. Sää suosi ja muutenkin koin että ihan siellä Å:sa asti kannatti käydä. Matkakertomusta voi kuikuilla
tästä.
Kuulopuheiden mukaan parasta Norjaa on nimenomaan pohjoinen ja etelä eli että välissä olisi sitten vähemmän näyttävää. Tiedä sitten. Trondheimin kaupunki merkittävä, kirkokin yli 900 v. Hiukka Trondheimista itään päin on sitten Hell-niminen paikkakunta.
Jos meinaa pohjosesta pudotella etelä-norjaan niin ajettavaa tulee melko paljon, kannattaa jostain karttapalvelusta tsekata paljo se on kilometreissä ja tunneissa ettei tule yllätyksenä, Norjassa matka ei joudu samalla tapaa kuin täällä.
Eteläisen Norjan tunnetuimpia mopoilukohteita on Strynin ja Geirangerin seudut, löytyvät Bergenin ja Trondheimin puolivälistä noin karkeasti
(klik)
Itse en ole kohdannut minkäänlaista valvontaa ja kokemusten mukaan paikalliset vetävät aikamoista haipakkaa (nimimerkillä matkailuauto ohitti 150 kmh tunnelissa). Mutta ilmeisesti sitten jos paikalle osuu niin tulee kalliiksi ja pieniäkään ylityksiä ei katsota läpi sormien.
A designer knows he has achieved perfection not when there is nothing left to add, but when there is nothing left to take away - Antoine de Saint Exupéry