Ajatuksia uusimman Kopteri-lehden pääkirjoituksesta

Keskustelualue H-D harrastajille

Valvojat: Pertti, pressa

Outlaw Biker
Viestit: 55
Liittynyt: 10:11 06.09.2003.

Ajatuksia uusimman Kopteri-lehden pääkirjoituksesta

Viesti Kirjoittaja Outlaw Biker »

Luin uusimman Kopteri-lehden pääkirjoituksen, joka herätti (ainakin itsessäni) sellaisen fiiliksen että päätoimittaja on nyt vahvasti puolustuskannalla... vai?
Onhan HDCF-jäsenistössäkin vielä pyöränrakentelijoita, vai kuinka?
Millaiset fiilikset Teille jäi tästä pääkirjoituksesta?

Hemulihan uhkasi ainakin viedä pyöränsä American Car Showhun 8O :?:

Jo vuosikausia on ainakin minua ihmetyttänyt se että People´s Choice puuttuu tästä luokasta.
Ainakaan päätoimittajan selitykset tästä asiasta eivät minua vakuuttaneet.... :x

Kommentteja kiitos......... :wink:
Avatar
Miikka
Viestit: 503
Liittynyt: 14:58 17.04.2002.
Paikkakunta: Mikkeli
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Miikka »

Mulle tuli ainakin henk.koht ekax mieleen eräs autonkuljettaja pk-seudulta, joka joitain vuosia (aika kauan) sitten kieltämättä laittoi aivan käsittämättömiä määriä rahaa pannuunsa ja vei sen fyyran (fhra) näyttelyyn ja jostain käsittämättömästä syystä jäi ilman palkintoja 8O 8O .Kaverihan etsiskeli pyöräluokan tuomareita suureen ääneen ja olisi halunnut ilmeiseti tietää missä ja kenellä :roll: petti tyylitaju :?: :?: . Kyllähän se on taivaan tosi että suomessa pääsee vielä nykyäänkin näyttelyyn hieman liian heppoisin perustein pyöriä missä nyt ei tosiaankaan ole mitään ihmeellistä ja joskus jopa valtakunnan johtavaan hot-rod lehteenkin...(ks.8/03)
Se vaan on muistettava että TOTUUS SATTUU AINA. on helvetin hyvä että suomen johtava/arvostetuin (ainut) KAUPALLINEN Harley-Davidson lehti uskaltaa näinkin suoraan asioista sanoa, silläkin uhalla että joku saattaa ottaa itseensä ja perua tilauksen.
Kauneushan on katsojan silmässä, se mikä näyttää omasta mielestä maailman hienoimmalta on monesti todennäköisesti aivan kauhea toisen mielestä. Esimerkkinä ihan vaikka oma pyöräni (70-luvun AITO flake kidemaalattu HIPPIKOPTERI) niin siitä ei ihmiset yleensä ole kuin jompaa kumpaa mieltä: joko sitä rakastaa tai sitten se ällöttää.
No itse rakastan sitä ja en ole viemässä sitä näyttelyyn koska en ole viitsinyt/kerennyt viimeistellä kaikkea kun se miellyttää mua juuri tuollaisena hieman kilometrejä nähneenä/rosoisena mutta ei kuitenkaan mitään rottameininkiä.
Mitä itseluottamukseen tulee niin mun mielestä se on kunnossa jos yleensä uskaltautuu liikenteeseen 80-lukuisella tai vanhemmalla HD:lla enkä nyt taas mitenkään mollaa ketään jolla on uudempi mopo, itsekin haaveilen että jos vaikka joskus... :twisted:
Näin lopuksi sanon että Mala varmaan kirjoitti ton pääkirjoituksen ihan vaan herättääkseen keskustelua näistä jutuista. ja toivottavasti joku muukin on tässä asiassa jotain mieltä.
Viimeksi muokannut Miikka, 21:09 26.12.2003.. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
hemuli
Viestit: 9995
Liittynyt: 13:25 20.04.2002.
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja hemuli »

Kun nyt kerran oikein nimeltä mainittiin... 8)

Mala puhui (kerrankin) asiaa. Tänä päivänä näyttelyissä näkee sellaisia värkkejä että herää kysymys eikö tekijä ole kuullutkaan sanaa tyylitaju?

Vaikka omia härveleitäni olen alkanut viedä näyttelyyn en oletakaan että sieltä tulisi lehmän kokoisia pokaaleja kotiin viemisiksi. Lähinnä on vain kyse edellämainitusta (terveestä) itseluottamuksesta. Olenkin aina pyrkinyt luomaan pyöristäni hallittuja kokonaisuuksia, tällöin ei yleensä palkintoja heru koska laitteessa ei ole mitään sellaista joka pistäisi silmään vaan se vaatii lähempää tarkastelua jotta rakentamisen taso näkyy.

Mielestäni on mukava että näyttelyihin viedään pyöriä, eihän sinne muuten saada maksavaa yleisöäkään. Eri näytteilleasettajat näkevät oman pyöränsä ehkä hiukan eri valossa kuin tuomaristo mutta ei siitä pidä suuttua. Kenties tärkein pointti Malan tekstissä oli se, että itsellehän näitä rakennetaan. En minäkään tee kidemaalattua hippichopperia vain sen takia että saisin pokaaleja näyttelystä koska en yksinkertaisesti pidä niistä. Rakennan sellaisia härveleitä kuin mieli tekee, piste.
Avatar
JiiVee
Viestit: 2302
Liittynyt: 10:16 07.10.2003.
Paikkakunta: Paimala
Viesti:

Viesti Kirjoittaja JiiVee »

Itselläni on pyörien kohdalla kokemusta vain Forssan Pick-Nickin tuomareista, mutta hieman aloin miettimään kavereiden ammattitaitoa (vaikka kärkikolmikot oli ok!) Pyörissä luokat Forssassa on 1. Classic Bike ja 2. Custom/Chopper Bike. Tarjosin pyörääni arvosteltavaksi (5 v tyttäreni painostuksesta) jälkimmäiseen luokkaan - ja 2 tuomaria 5:stä kysyi parin minuutin katselun jälkeen sihteeriltään kummassa luokassa pyöräni on (prossat 54%) - luulisi tuomareiden huomaavan ettei kyseessä ole museopyörä......... Muuten pyöräni ympärillä pyöri äitejä :lol: ja välillä isiä lapsien kanssa kysyen saako he kuvata lapsensa tai äidit itsensä :lol: pyörän päällä ym., ei silti että odotinkaan palkintoa tai muuta mutta siellä tuomarit valitsee järjestyksen ns. ulkonäön perusteella - HD:n tuntemus muuten on lähellä nollaa. Jos veis uudehkon Springer Softailin arvosteltavaksi väittäen että se on 40-luvulta- niin luulisin että läpi menisi....... kiiteltäs vain hyvää entisöintiä :twisted:
bobberipoika
Viestit: 1
Liittynyt: 23:28 26.12.2003.

Viesti Kirjoittaja bobberipoika »

Ai että mitä herätti pääkirjoitus? Ei yhtään mitään mikä ei jo aiemmin tiedossa olisi ollut. :lol:
Kuitenkin.. eiköhän juttu ole niin, että tämän maan mopopiirit ja varsinkin juuri rakentelupiirit on niin hemmetin pienet, ettei hommeleissa kannata olla kovin ryppyotsainen. :wink:
Sitä paitsi juuri auto/moponäyttelyt on suunnattu muillekin piireille kuin näille 'ketjulompakko-asiantuntijaraadeille'. :wink:
Sama pätee lehtijuttuihin. Lehtien lukijakanta on kovin laaja ja jos kriteereinä on ääretön erikoisuus ym., voipi jäädä lehdet ihan ilman juttuja. :cry:
Lähin näyttely jonka palkintosijoituksia voi jotenkin arvostaa on Norrtäljessa.
Se onkin sitten ihan toinen juttu mikä on tie joka sinne vie, tuskin se itse ihan päähoukuttimena.
Kaikki käy taiteellisen tajuamisen kautta, se kai oli myös se jo aiemmin tiedossa ollut pääkirjoituksen punainen lanka.
Evo Chopper
Viestit: 516
Liittynyt: 07:26 19.04.2002.

kalikka kalahti...

Viesti Kirjoittaja Evo Chopper »

Ettei vaan olis saanu Mr. Suomenainoachopper(?)lehti senverran paljon rapaa niskaan "näyttelypolitiikastaan" kun tolla tavalla tekee pääkirjoituksessaan ripittäytymistä jo tässä vaiheessa :twisted:
Tais tosiaan käydä niin että nyt se koira älähti johon kalikka kalahti :twisted: :twisted: :twisted:

Hemulille: joko on pyörä fleikkimaalattu, Texas-tanko ja valkosivugummit asennettu :?: Kun oot kerran sinne näyttelyyn menossa 8O
hemuli
Viestit: 9995
Liittynyt: 13:25 20.04.2002.
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: kalikka kalahti...

Viesti Kirjoittaja hemuli »

Evo Chopper kirjoitti:Hemulille: joko on pyörä fleikkimaalattu, Texas-tanko ja valkosivugummit asennettu :?: Kun oot kerran sinne näyttelyyn menossa 8O
Kai se pitäis... Meinaan jos aikoo niitä pyttyjä sieltä kotio rahdata. 8)

Never!

Toisaalta, texas-tanko katuraaserissa... hmm... jotain uutta? :twisted:
Avatar
Lexa
Viestit: 440
Liittynyt: 18:40 31.01.2003.

Viesti Kirjoittaja Lexa »

Tervehdys,

Heitän tähän ajatuksiani suunnittelusta.

Pyörän rakentelun arvioinnissa pätee ihan samat asiat kuin missä tahansa suunnittelussa ja toteutuksessa. Jos haluaa asiantuntevaa palautetta, niin on hyväksyttävä arviointi. (Idols :wink: )

Mielestäni hyvä arviointi on seuraava:

Näissä arvioinneissa tarvitaan muotoilijan näkemystä.

Mitä aihe edustaa: Agressiivisuutta, modernisuutta, hillittyä jne. Prätkä ei voi edustaa sekaisin monta tyyliä. Tässä maalauksella ja efekteillä on suuri merkitys.

Onko suunnittelu tasapainossa: Toistuuko tasapainoisuus joka suunnasta katsottuna jne. esim. prätkä hyvännäköinen edestä ja takaa ja joka sivulta jne.

Löytyykö selkeitä linjoja: Kaaria, virtaviivaisia linjoja jne. (ei kaikkea sekaisin ristiin rastiin).

Herättääkö prätkä esim. mielleyhtymiä. Muistuttaa esim. eläintä, avaruusjuttuja, jne.

Edustaako se selkeästi jotain tyylisuuntaa vai luodaanko jotain uutta. (tämä vaatii harrastajan näkemystä)

Näissä arvioinneissa tarvitaan rakentajan näkemystä.

Miten osat on tehty. Miten ne on kiinnitetty. Onko pelkästään tarvikeosia. Mistä materiaalista jne.

Mielestäni hyvä suunnittelu alkaa piirustuspöydältä alkaen linjojen suunnittelusta, tyylinsuunnittelusta jne. kunnes ryhdytään varsinaiseen työstämiseen. Pelkällä palikoitten kiinnityksellä ja rahalla se ei onnistu. Paitsi kopioimalla.

Arviointiryhmä on aina subjektiivinen ja edustaa vain omaa näkemystään ja se on hyväksyttävä sellaisenaan. Jos haluaa todellista asiantuntevaa näkemystä suunnittelusta ja toteutuksesta, se vaatisi monta näyttelyä ja niistä yhteenvetoa.

Minulla ei ole aikaa tehdä suuria suunnitteluja. Minulla ei ole mahdollisuutta työstää suuria muutoksia. Rahat ja aika on rajallinen. Aion käyttää valmiita malleja ja osia ja paljolti kopioida. Enkä vie sitä näyttelyyn. (ellei hyväksytä kopiointia). Ainostaan yksityiskohdilla voin luoda persoonallisuutta. Joku yleisnäyttely voisi tulla kyseeseen, jossa yleisö voisi ihmetellä. :roll:

Toi lista ajatuksistani olisi vielä pitempi, kunhan tiivistelen. :wink:

Ei tää niin vakavaa ole. HUOMENNA VOI SANOA: Tänä vuonna ajetaan.

Iidols judge
Avatar
s&s
Viestit: 1055
Liittynyt: 11:28 13.05.2003.
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja s&s »

>Mielestäni hyvä suunnittelu alkaa piirustuspöydältä alkaen linjojen suunnittelusta, tyylinsuunnittelusta jne. kunnes ryhdytään varsinaiseen työstämiseen. Pelkällä palikoitten kiinnityksellä ja rahalla se ei onnistu. Paitsi kopioimalla.

Aika monessa jutussa olen Lexan kanssa samoilla linjoilla, mutta tässä kohtaa mielipide eriää vähän... Hyvä suunnittelu menee noin, mutta kyllä hienon pyörän voi kasata fiilikselläkin, jos näkemystä riittää. Ja onnistuu myös palikoiden kiinnityksellä ja rahalla, sillä pyörässä on kuitenkin aika monta osaa, jotka voi vaihtaa, joten erilaisia kaupastakin saatavia osia yhdistelemällä voi luoda uuden kokonaisuuden.

Kopioinnista... Missä kohtaa kulkee kopioinnin ja tyylisuunnan noudattamisen raja?
Evo Chopper
Viestit: 516
Liittynyt: 07:26 19.04.2002.

Viesti Kirjoittaja Evo Chopper »

Lexa ja s&S ovat kummatkin oikeassa ja Lexa fiilistelee asian tiimoilta niinkuin pitääkin! Tästä juuri on kysymys! :wink:
Mutta siihen kyseisen lehden pääkirjoitukseen palaten, olen tosiaan sitä mieltä että herraa on tästä kirjoittamastaan aiheesta tentattu ehkä paljonkin... 8O Ei ihme! Siksi tuli näköjään halu "ripittäytyä" :!:

Kuten Hemulin vastauksestakin luen rivien välistä, niin näinhän asia vaan on, että jos takan reunalle haluat pytyn, niin nopsaan fleikkiä pyörään ja Texas tanko kehiin :twisted:
Ei helkkari, tee niinkuin sisimmässäs tunnet, vaikka olishan se Texas stonga sun racer-look Softailissa aika vinhan näköinen :lol:

BTW, Lexa, kukas idols tuomari sä oot: tuskin Nanna :lol: , eli jäljelle jää Jone, Hannu tai Asko.. hmmmm... :roll:
No, kai se jossain selviää....
Se on ainakin varmaa että Hanna Pakarinen voittaa :wink: offtopic... :lol:
Avatar
Sporttiboy
Viestit: 1413
Liittynyt: 22:56 23.07.2002.
Paikkakunta: Peikkolandia
Viesti:

Joopa

Viesti Kirjoittaja Sporttiboy »

Nythän on niin, että tyylejä ja makuja on ainakin yhtä monta kuin kuskejakin, skitsot erikseen kun niillä on monta persoonaa...

Mä teen mopoa aina itselleni, ajettavaksi. Se ei välttämättä näytä kauniilta edes mun omiin silmiin mutta kun se vaan tuli sellaiseks tehtyä, vähän niinkuin fiilispohjalta, ja se kuitenkin taas seuraavana talvena muuttuu jotenkin johonkin suuntaan.

Eli haluan sanoa: Voisin mäkin sen näytteille tuoda, mutta suoraan ajosta, paskaisena ja paikat harittaen koska se on se minkälainen mun mopo on heti kevään tullen kun sillä lähdetään liikkeelle, näyttelyn aikana se ei oo takuulla vielä valmis.

Ai niin, uudenvuoden lupaus:

Ensi kesänä pesen mopon ainakin kaks kertaa useammin kuin edellisinä kesinä!
Paha saa aina palkkansa, muut joutuvat tulemaan toimeen päivärahoilla...
hemuli
Viestit: 9995
Liittynyt: 13:25 20.04.2002.
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja hemuli »

Evo Chopper kirjoitti:BTW, Lexa, kukas idols tuomari sä oot: tuskin Nanna :lol: , eli jäljelle jää Jone, Hannu tai Asko.. hmmmm... :roll:
No, kai se jossain selviää....
Hiukan valikoivaa ajattelua... Lexalla ei kuvan perusteella näytä olevan partaa eikä pitkä tukkakaan liehu kypärän alta - maihinnousutakin se sais kyllä piilotettua tonne ajopusakan alle... :twisted:

Siis mähän en ole seurannu tuota shouta - kaverit on vaan kertonu... :oops:

Kyllä Lexa on toisaalta (taas kerran) oikeassa, noihin määritelmiin kun vielä ynnätään rankka käden taito tai ylipaksu lompakko niin kyllä niitä näyttelyvoittajia syntyy.
Sille emme voi mitään, että myös muotivirtaukset vaikuttavat tuomariston päätöksiin. Viime vuonna oli flakehippihappospringertexasjäykkärystyjen vuoro mutta kyllä voittajat olivat pääsääntöisesti hyvällä maulla toteutettuja. Ensi vuonna saattaa olla ihan uudet tuulet, ei tiedä kuka meistä on parasta aikaa muodin luojana tallin pimennossa.

Rauhallista uutta vuotta, tää Versace lähtee nyt juomaan keskiolutta. :D
Avatar
Lexa
Viestit: 440
Liittynyt: 18:40 31.01.2003.

Viesti Kirjoittaja Lexa »

Tervehdys ja HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!!!!!

Hienoa, että tuli kannanottoja.

S&S: hienon pyörän voi kasata fiilikselläkin, jos näkemystä riittää. Ja onnistuu myös palikoiden kiinnityksellä ja rahalla, sillä pyörässä on kuitenkin aika monta osaa, jotka voi vaihtaa, joten erilaisia kaupastakin saatavia osia yhdistelemällä voi luoda uuden kokonaisuuden.

Näin on. Tuon suunnittelun voi pitää päässä ja jättää piirustuspaperit pois. Voihan piirustuspaperin tilalla olla pelkästään visio päänupissa tai voihan malleja kehitellä vaikka muovia, kartonkia jne. käyttäen. Kun mainitsit nuo kaupasta saatavat osat, niin ongelmaksi muodostuu helpolla se, että ne on siellä kaupan hyllyllä tai pelkästään luettelossa. Miltä ne sitten todellisuudessa näyttävät pyörässä? Ihannehan olisi kun niitä olisi käsillä ja niitä vain sovittelisi paikalleen ja katsoisi miltä näyttää ja ostais sit vasta kun vois todeta jess, näyttää hyvältä.

S&S: Kopioinnista... Missä kohtaa kulkee kopioinnin ja tyylisuunnan noudattamisen raja?
Hyvä kysymys. Harvoinpa niitä täydellisiä kopioita kukaan tekee näissä hommissa. Uuden luominen on vaikeaa, koska se vaatii jo alusta pitäen uutta ajatusta ja juuri noita papereita ja kyniä. Onko se kopioimista jos imuroi esim. netistä hienon pyörän kuvan, rakentaa samanlaisen ja muuttaa muutamia palikoita ja maalauksella väriä? Itse asiassa olen itse tekemässä lähestulkoon näin. Katsotaan sitten mitä tulee. Mutta ansaitseeko näin palkinnon?

Evo Chopper: Lexa, kukas idols tuomari sä oot?

Mä olenkin H-DCF Iidols tuomari. Arvostelen puutarhatonttuja ja otan ryöpytyksiä vastaan. Ja Hanna muuten voittaa. (sovittiin niin). :lol:

Sporttiboy: Mä teen mopoa aina itselleni, ajettavaksi.

Tottakai. Toiset tekee vain kilpailuihin ja näyttelyyn (ehkä vain USAssa). Toiset sekä että ja toiset vain itselleen.

Hemuli: Sille emme voi mitään, että myös muotivirtaukset vaikuttavat tuomariston päätöksiin.

Näinkin on. Mutta muotivirtaukset luodaan kadulla. Suunnittelijat jalostavat ne näytille. Vaatii rohkeutta tuoda uutta esiin ja olla valmis ottamaan myös tuomioita vastaan.

Tänä päivänä on paljon ideoita ammennettavana vaikka mistä lähteistä. Ajatelkaa esim. kuinka paljon Giger (joka suunnitteli Alienin) on tuonut ideoita moneen muuhun suunnitteluun. Gigerin, Madmaxin ideoijan ja monen muun vastaavan suunnittelijan ideoiden jälkeen on tullut paljon uutta myös prätkän suunnitteluun. Katsokaas www.bimbos-fighter.de ja sieltä airbrush. (Hemuli onneks ymmärtää saksaa). Okei tää on jotain muuta kuin koptereita mutta kuvaa uutta ajattelua. Tämä on vain yksi esimerkki. Varoitus herkille: Joe ette kestä japanense-pyöriä :lol:

Retroilu on nyt muotia, joten kunnon vanhat hippikopterit, maltan ristit jne. taitaa olla tulossa vai. :roll:

Ei muuta kuin rohkeutta toteutuksissa ja antakaa kukkien kukkia, sillä tänä vuonna tulee kevät! :!:

Terveisin
Avatar
s&s
Viestit: 1055
Liittynyt: 11:28 13.05.2003.
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja s&s »

>Kun mainitsit nuo kaupasta saatavat osat, niin ongelmaksi muodostuu helpolla se, että ne on siellä kaupan hyllyllä tai pelkästään luettelossa. Miltä ne sitten todellisuudessa näyttävät pyörässä?

Komentti tuli tällaisen tavallisen taavin näkökulmasta, eli käytössä on ajoittain jonkin verran rahaa ja rakentelutilana oma autotalli, jossa ei kummepia työstökoneita ole. Rakentelu tällaisenaan (jos bolt-on-palikoiden kiinnittämistä rakenteluksi lasketaan) on pitkällinen, vuosia kestävä prosessi, jossa ehtii moneen kertaan visiomaan palikan omassa pyörässä... Näistä lähtökohdista en osaa pitää itse tehtyjä osia mitenkään itseisarvona pyörässä, vaan kokonaisuus ratkaisee, mutta toki osienkin on oltava laadukkaita ja kiinnitysten huolellisia. En nyt väitä, että oma pyöräni olisi tai tulisi koskaan olemaankaan näyttelytasoa, mutta kaveripiirissä olen nähnyt samoista lähtökohdista kasattuja (omasta mielestäni) näyttelytasoisiakin laitteita.

Ja seuraavaan hengenvetoon on todettava, että kaikkia osia ei tietenkään kaupasta saa ja osaava kaveri pystyy varmasti tekemään siistimmän ja sopivamman osan itse, joten respektiä löytyy myös näille nikkareille.

>Ihannehan olisi kun niitä olisi käsillä ja niitä vain sovittelisi paikalleen ja katsoisi miltä näyttää ja ostais sit vasta kun vois todeta jess, näyttää hyvältä.

Totta puhut... Muutaman kerran on tullut mentyä harhaan ja tallista löytyykin jonkunverran osia, jotka odottavat joko myyntiä tai seuraavaa pyörää (vaikka nykyistä hankkiessani päätinkin, etten enää vaihda :) ).

>Uuden luominen on vaikeaa, koska se vaatii jo alusta pitäen uutta ajatusta ja juuri noita papereita ja kyniä.

Totta, mutta mitä uudella tarkoitetaan? Uusi siinä mielessä, että se luo uuden tyylin vai uusi toteutus olemassa olevaa tyyliä noudatellen?

>Onko se kopioimista jos imuroi esim. netistä hienon pyörän kuvan, rakentaa samanlaisen ja muuttaa muutamia palikoita ja maalauksella väriä?

Niinpä.
hemuli
Viestit: 9995
Liittynyt: 13:25 20.04.2002.
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja hemuli »

Ihmisillä on erilaisia tapoja suunnitella töitään, oli kyse moottoripyörästä, veistoksesta, duuniprojektista tai vaikka räsymatosta. Molemmat, Lexa & S&S, ovat oikeassa. Toisilla on kyky hahmottaa valmis kokonaisuus päässään, toisten pitää nähdä malli edessään ennen kuin ryhtyvät töihin.
Itse olen ollut onnekas saadessani lahjaksi loistavan visuaalisen hahmottelukyvyn, pystyn luomaan pyörän valmiiksi päässäni lopullista väriä ja maalausteemaa myöten. Silti käytän paperille tehtyjä luonnoksia ja pahvimalleja, jos ei muuten niin muistin tukemiseksi.

Hahmottamiskyvyn puutteesta on nähty karmaisevia esimerkkejä kun ensi silmäyksellä pystyt toteamaan jostain pyörästä, että rakentaja on nähnyt luettelossa jonkun mielestään hienon osan pystymättä kuvittelemaan miltä se näyttää kun se on pyörässä kiinni. Seurauksena on variksenpelätin jossa on paljon kalliita osia jotka eivät mitkään sovi toisiinsa.

Mitä tulee osto-osien käyttöön ja kopiointiin, niin selatessani valokuva-albumia vanhoista projekteistani huomasin, että taitojen kehittyessä ja vaatimustason noustessa kaupan kromikikkareet ovat poistuneet käytöstä. Tai ainakin niitä on muokattu paremmin istuviksi. Tämä ei ole tapahtunut sen takia että väheksyisin niiden käyttöä, niistä vain on yksillöllisyys yhtä kaukana kuin viime vuoden Toyota Corollasta. Omalla kohdallani toinen syy käsityön määrään on yksinkertaisesti budjetti; kuten joku viisas aikoinaan asian ilmaisi: "omasta työstä en veloita penniäkään." Tämän päivän kaupankikkareiden hintatason ollessa järkyttävä on luonnollista suunnata katseensa romulaarin suuntaan ja käyttää sitä mitä on saatavilla. Jos käytät pelkkiä pulttaa-kiinni-osia, et ikinä saa saumatonta kokonaisuutta ja aina on vaarana, että naapuri rakentaa täysin samanlaisen.

Itse luokittelen itseni tukevasti harrastarakentajien kastiin ja katselen kadehtien ammattilaisten tekemiä töitä. Ammattilaisen erottaa ehkä parhaiten harrastajasta viimeistelyn taso. Se viimeisen yksityiskohdan hierominen, joka valmistumisen häämöttäessä saattaa jäädä harrastajalta tekemättä, on ammattilaisella yleensä tinkimättä suoritettu loppuun. Tietysti poikkeuksiakin on, joskus aikaisemmin mainitsin erään Hämeenlinnassa majailevan viininpunaisen risukeulan S&S-moottorilla (kuva alla) - siinä on loistava esimerkki siitä harrastajarakentajan viimeistelyn tasosta johon meillä jokaisella on mahdollisuus jos on vaan tarpeeksi pitkä pinna.

Kuva
Vastaa Viestiin