Harley-Davidson Club Finland

Mitä nokka-akselia olette käyttäneet shovelissa tai pannussa ja mitä muita muutoksia on tehty ( puristukset , porttaus , kaasutin , putket ) ?
Onko nokka toiminut odotusten mukaisesti ?

Mitäs muutoksia meinaat tehdä? Nokan valinta on kiinni tehdyistä muutoksista ja vehkeen käyttötarkoituksesta/tavasta tai siitä miten haluaa mosan käyttäytyvän.
Sanoisin että muut muutokset ensin ja sitten niiden perusteella nokkaa valkkamaan.

En mitään , muutokset on jo tehty vuosia sitten . On STD:n kannet (shovel) , 80 cid , 9.5 puristukset , kärjetön sytytys , mikunin hsr 42 , supertrapin putki .
Kunhan kyselen ihan silkasta mielenkiinnosta , josko vaikka vaihtais nykyisen andrewssin a:n enempi keski ja ylä-alueen nokkaan .

Mulla on andrewsin 6:n tällä hetkellä, meinaan kyllä vaihtaa sen todennäköisesti johonkin Leineweberin tuotteseen kunhan kone on sisään ajettu.

Sulla on vakiokokonen kone joten joku Andrewsin B tai vastaava vois olla sopiva.

Mitkä arvot nokan valinnassa ovat tärkeitä

Itsellänikin on panshovelissa A-grind ja virtaavuudeltaan voisi ehkä vastata vieraan kuvaamaa kokoonpanoa. Puristukset mulla noin 9. Hyvin vetää ja laajalla kierrosalueella. Noilla 9.5 puristuksilla voisi joo kokeilla tota B-grindiäkin, mutta alaväännöstä häviää kyllä jo hieman.

Käsissä ev 27. Rattaassa näyttää olevan kaksi viivaa vierekkäin jotka osoittavat kiilauraa kohti. Haluan vanhan nokkarattaan laittaa uuteen nokkaan paikalleen. Miten on? Laitanko vanhan rattaan samalle paikalle missä oli ev 27 ratas(tehtaalla asennettu) vai tarviiko huomioida jotenkin koneen muita säätöjä.

Jos vaihdetaan uuteen nokkaan vanhan nokan ratas niin se asennetaan aina tarkalleen samaan asentoon kuin ennenkin. Tästä ei ole mitään poikkeuksia huolimatta nokan asteluvuista tai nostosta. Ajoitus on kaikilla nokilla sama.

hemuli kirjoitti:Jos vaihdetaan uuteen nokkaan vanhan nokan ratas niin se asennetaan aina tarkalleen samaan asentoon kuin ennenkin. Tästä ei ole mitään poikkeuksia huolimatta nokan asteluvuista tai nostosta. Ajoitus on kaikilla nokilla sama.

Tosi kuin vesi paitsi jos aletaan taas "hifistelemään" eli mitataan astemitalla ja heittokellolla ajoitus täsmälleen oikeaksi, koska hionnoissa ja rattaissa on tietyt toleranssit. Tuon asteisella nokalla ja katukäytöllä tuskin kannattaa nähdä vaivaa, puhtaat kilpamoottorit erikseen.

Jotkut ovat tehneet ajoitus merkit tussilla ja prässänneet rattaan paikalleen.Tarkkaa esim. tehtaan ohjetta en löytänyt, ei varmaan tarvitsekaan. Kiitoksia avusta vastanneille.

Anonymous kirjoitti:Jotkut ovat tehneet ajoitus merkit tussilla ja prässänneet rattaan paikalleen.Tarkkaa esim. tehtaan ohjetta en löytänyt, ei varmaan tarvitsekaan. Kiitoksia avusta vastanneille.

No, tässä vaikka Cranen ohje malliksi: http://www.cranecams.com/pdf/493e.pdf

EV 27 pitää pientä tikitystä ja kevyehköä nakutusta joka tuntuu kuuluvan venttiilikoneistosta. Missä vika? Muuten kone pörisee hyvin

kellokin tikittää! mitä luulet, kumpi on tarkemmin koneistettu. höh

Tuleeko näitä ongelmia silloin kun vaihtaa nokan. Ei saa varmaan niin tarkasti sovitettua nokkaa paikalleen kuin tehtaalla.

roki 2 kirjoitti:kellokin tikittää! mitä luulet, kumpi on tarkemmin koneistettu. höh

Tikittää joo. Mutta "tikityksen" syy on hieman toisenlainen.
Mekaanisessa kellossa edestakainen liike (liipotin taikka seinäkellossa heiluri) muutetaan pyöriväksi liikkeeksi (käymäratas - ankkuri). Ja siellä tapahtuu mm. "putous" josta tikittävä ääni. Putouksen aikana osat ovat irti toisistaan, kiertyvät ja TÖRMÄÄVÄT toisiinsa ja voima siirtyy eteenpäin. (Ja samalla "tahdistetaan" aikaa...) Katso TÄSTÄ miksi kello "tikittää?

Nokka-akselin kyseessä ollessa ei hirmuisia törmäyksiä varmaankaan toivota, vaan että osat liukuisivat mahdollisimman tarkasti ilman kitkaa toisiaan vasten.

Tikitykset jakopäässä voivat johtua monesta asiasta kuten hammasvälys ei ole oikea (rattaiden halkaisiat "väärät" eli jakoympyrät eri kokoiset), joku osa "nappaa" hieman kiinni johonkin (tönärit, nostajat jne).

Kyllähän jakopäässäkin pyörivä liike muuttuu edestakaiseksi, mutta siellä ei ole toivottavaa "klonksumiset" jotka kuluttavat osia moottoripyörässä hieman toisella lailla kuin kellossa.

Aika tavallinen rannekellon heilahdustaajuus (21600 A/h = puoliheilahdusta tunnissa) on 3,0 Hz eli (koko)heilahdusta sekunnissa eli 180 rpm ("kierrosta minuutissa).
HD moottorin kiertäessä 3600 rpm on se taajuutena 60,0 Hz
(Toivottavasti meni oikein.. )

Tikittää aika nopeesti kelloon verrattuna. Ja massat hieman toisenlaisia... Toisaalta koneistustarkkuudet rannekelloissa "hieman" enemmän pilkun päälle.