juntti76 kirjoitti: kiksi jollain lailla toimii mutta satunnaisesti pyörähtää tyhjää ja aika alhaalta vasta napaa kiinni.
Tähän on pakko kommentoida. Tarina on pitkä, mutta asiaan kuuluva ja käsittelee rautiksen käynnistämista laajemminkin, koska lipsuva kiksi ei ole yleensä se ainoa ongelma, vaikka itsekin ensin luulin niin - lue jos kiinnostaa, ohita jos ei kiinnosta
Itselläni '71 rautiksessa on samoja ongelmia ja juuri niiden takia sain koko pyörän ylipäänsä ostettua, koska ed. omistaja katkaisi jalkansa tosi pahasti harjoiteltuaan polkemista kolmatta päivää. Sairaalasta päästyään hän myi pyörän minulle. Toisen onnettomuus voi olla joskus toisen onni
Kun aloin käynnistysharjoitukset, minulla olivat molemmat jalat mustana, ei siis pelkästään mustelmilla polvista alaspäin

Suunnittelin sähköstarttia, mutta eräs kokenut harrastaja puhui minut ympäri. Nyt olen hänelle kiitollinen, sillä rautiksen ajokokemus alkaa jo siitä, kun lähestyy kunnioittaen pyörää aina pienen jännityksen vallassa käynnistymisen suhteen. Silti siitäkin nauttii.
Miten sitten pääsin sinuksi käynnistyksen ja lipsuvan kiksin suhteen?
-
sisäistin, että rautis käynnistyy joka kerta yhdellä (ei siis välttämättä ensimmäisellä)
polkaisulla. Hiki päässä hulluna polkemalla saa vaan ne polvivammat eikä pyörä silti käynnisty

. Miten tähän päästiin, selviää seuraavasta...
- annan pyörän levätä seisontatuella vinossa, en pidä sitä pystyasennossa
- vaihdoin kumisen pedaalin kromatun tilalle
- uusin kaikki normaalit vermeet, tulpat, kärjet ja konkan.
- huolsin jumittavan keskipakosäätimen
- opettelin hakemaan sytytykselle oikean ajoituksen. Minun mielestäni oikea ajoitus on se, jolla kone käynnistyy helpoimmin. Se ajoitus ei välttämättä ole suinkaan sama, jonka strobovalo antaa tarkastusluukusta. Sain entiseltä rautismieheltä ohjeen, jonka mukaan rautiksen sytkässä on 2 asentoa, toisessa se ei lähde käyntiin ja toisessa se ei ota kierroksia

Tämä ei onneksi pidä paikkaansa

Minulla oikea ajoitus löytyy siitä välistä, kun kone ei potkaise takaisin eikä jysäytä imusarjaan, mutta silti lähempää takapotkua kuin etupotkua

Voiko sen selvemmin enää sanoa...

-
säädin kantavat venttiilit, että sain puristukset koneeseen myös kuumana Tämä on
erittäin tärkeä pointti, jota en alkuun tajunnut, kun pyörä kuitenkin jotenkin aina käynnistyi vaikka polvet mustana!
- huomasin, että jos yrittää polkaista siitä ylimmästä mahdollisesta pisteestä, josta veivi ottaa kiinni, on todennäköisyys lipsahdukselle suuri ja kipu polvessa kovempi.
- huomasin, että käynnistykseen riittää kun kone pyörähtää kerran sytyksen "yli", joten oikean käynnistyspolkaisun voi hakea huoletta siitä
vaakatasosta, ei ylhäältä!
- opettelin kuuntelemaan konetta kun hain hitaasti polkemalla oikeaa starttihetkeä
Näillä eväillä rautis lähtee joskus ekalla ja yleensä ihan muutamalla polkaisulla enkä asentaisi enää sähköstarttia, vaikka sen joku lahjoittaisi minulle! Polvien mustelmat ovat parantuneet ja lipsuva kiksi ei lipsahda juuri koskaan enää, kun ei yritä polkaista ylhäältä. Ja jos lipsahtaakin, ei lipsahda korkealta, eikä polvi osu iskarin yläpäähän tai öljytankkiin.
Tämän laillani uuden rautismiehen kertomuksessa vielä yksi kohta vaatii kommenttia "aika alhaalta vasta napaa kiinni" - miten alhaalta on aika alhaalta? Jos se on vaakataso, se on juuri oikea paikka

Jos se on alempaa,
säädä venttiilit lämpimästä koneesta kun se on jäähtynyt sen verran, että sen kimppuun voi käydä. Huomioi, että
työntötangot pyörivät kevyesti! Mainitsinko jo, että oletko jo säätänyt venttiilit?
Koko käynnistyksen kruunaa vielä tietenkin kyseiselle pyörälle sopiva kaasun/ryypyn käyttö, ja toiminta tilanteessa, jossa pyörä kastelee tulppia - näihin en mene tässä kommentissa lainkaan
Ja jos et kärsi ostaa oikeaa shopmanuaalia, niin osta edes Clymer (Alfamerissa noin 40e) - vaikka sen moni haukkuu lyttyyn, niin siitä olen saanut monta hyvää ohjetta uutena HD-harrastajana!