Järjestelmä toimii siten, että kaikki yli 25-vuotiaat ajoneuvot lähetetään tullitoimipaikoista lausunnolle Hämeenlinnassa toimivaan tullin markkina-arvoryhmään. Mikäli kyseisen ajoneuvomallin hinnat eivät enää iän myötä laske, vaan nousevat tai ovat vakiintuneet jollekin tasolle, niiden verotusarvona ei enää pidetä markkinahintoja tarkastelemalla määritettävää käypää arvoa. Tällaisten ajoneuvojen verotusarvo lasketaan uuden vastaavan ajoneuvon arvosta ikävähennysjärjestelmän mukaisesti siten, että arvo laskee 0,8 prosenttia per käyttökuukausi.
Uusi vastaava ajoneuvo määritetään tapauskohtaisesti verotettavan ajoneuvon teknisten ominaisuuksien perusteella. Tämä tarkoittaa, että vastaava ajoneuvo ei välttämättä ole merkiltään ja malliltaan sama kuin verotettava ajoneuvo. Jos mallisarjan uusimmat ajoneuvot ovat teknisesti erilaisia, esimerkiksi paremmin varusteltuja ja siksi suhteessa kalliimpia, valitaan vastaavaksi ajoneuvoksi joku ns. "karvalakkimalli", joka siis voi olla eri merkkinenkin.
Kuulostaa monimutkaiselta, eikö totta?
Jotta asian merkitys aukeaisi, lasken tähän esimerkin.
Suomeen tuodaan H-D FLE 1965.
Ennen ohjeen voimaantuloa verotus meni näin:
Verotusarvo = käypä arvo, heitän hatusta 12 000 euroa.
Verokanta 8 %, tullihallituksen ohje 154/340/04 -> autovero 0,08 * 12 000 = 960 euroa.
Autoveron arvonlisävero tuohon aikaan 11,2 % -> 0,112 * 960 = 107,52 euroa
Verot yhteensä 960 + 107,52 = 1067,52 euroa.
Ohjeen mukaan verotus menee näin:
Todetaan, että pyörän hinta ei enää laske, vaan pikemminkin nousee -> ohjetta sovelletaan.
Valitaan vastaava uusi pyörä, heitän taas hatusta Fat Boy, se lienee ominaisuuksiltaan lähinnä samanlainen.
Fattarin hinta uutena 28 700 euroa. FLE:n käyttöaika yhteensä 40 vuotta eli 480 kuukautta.
Fattarin hintaa pudotetaan 0,8 % per verotettavan ajoneuvon käyttökuukausi, eli 480 kuukaudelta. Tällöin hinnasta on jäljellä noin 2,11 prosenttia -> 28 700 * 0,0211 = 605 euroa.
Siispä: verotusarvo 605 euroa, verokanta 8 %, autoveron määrä 0,08 * 605 = 48,4 euroa. Tähän vielä lisätään autoveron arvonlisävero 11,2 % -> 0,112 * 605 = 5,4 euroa.
Verot yhteensä 48,4 + 5,4 = 53,8 euroa.
Esimerkkitapauksessa veronalennus on siis rapiat donan verran. Ei paha.
Ohje koskee tällä hetkellä vuosimalleja 1979 ja sitä vanhempia romuja. Käytännössä kaikkien tuon ikäisten Härräköiden hintojen lasku on jo pysähtynyt, joten ohje soveltunee ainakin kaikkiin tuon ikäisiin Härräköihin. Mitä vanhemmasta vehkeestä on kyse, sitä pienemmillä veroilla jatkossa selviää. Lähes kaikissa tapauksissa verotus kevenee, monesti aika paljonkin. Ohjeen systeemi ei toimi aivan samalla tavoin, mitä SMOTO:n oikaisuvaatimuksessa ehdotettiin, mutta se johtaa suurin piirtein yhtä edulliseen lopputulokseen. Ja muistammehan toki, että 1957 ja sitä vanhempia romuja ei veroteta enää ollenkaan.
Lopuksi: kunnia sille, kelle se kuuluu. Tullin vero-osaston johto on ohjeen myötä tehnyt viranomaistoiminnalle poikkeuksellisen rohkean, mutta erittäin oikeudenmukaisen ratkaisun. Wanhan raudan werotuksesta ei ole valtiolle mitään hyötyä, mutta haittaa siitä on kaikille. Ohjeen myötä veron pitäisi olla niin pieni, että se ei ole enää kenellekään maahantuonnin este.
Te muut viranomaiset, jotka täällä käytte lueskelemassa: ottakaa oppia tullin porukasta. Tämä on sitä oikeaa viranomaistoimintaa.
