FLH-80 1982 Projekti

[-tuomas-]

Kommenttien perusteella olin päättelevinäni että pyörääni tehnyt kytkentämuutokset on ihan perusteltuja ja järkeviä, taidan kytkeä uuden sähkösarjan samankaltaisesti.

Puoliksi sattumalta törmäsin tuollaiseen vanhaan keskusteluun --> https://www.harrika.fi/juttutupa/viewto ... =2&t=56541 jossa ns. rosvoliittimien käyttö tuomitaan melko yksimielisesti. Pyöräni vanhat sähköjohdot eivät näytä missään nimessä kaikilta osin olevan tehtaan jäljiltä, mutta aika paljon siellä noita rosvoliittimiä näkyy. Lisäksi esim. tuon yhden selvästi muutetun kytkennän jäljiltä näkyy vanhassa liitoskohdassa johdon kuoressa puraisu, ihan niin kuin se olisi ollut tuollaisella rosvoliittimellä haaroitettu aikanaan.

Samoin kun katson tehtaan varaosakirjaa, niin siellä näkyy hyvin samantyyppinen liitin:



Osamyyjän mukaan tuo osa olisi tämännäköinen:


Onko siis näin, että tällaisia rosvoliittimiä ei ole käytetty alkuperäisasennuksissa? Jos ei, niin mikä olisi luotettava ja aikakauden mukainen liitin näihin haaroituksiin?

[-tuomas-]

Asiaa pähkäiltyäni tulin siihen lopputulokseen, että jos vaikka noita rosvoliittimen kaltaisia liittimiä olisikin käytetty, niin sen verran epäilyttävän oloinen tapa laittaa johtoja yhteen että päätin raksia ne pois. Tiedä sitten onko näillä lähinnä konjakkilasin lämmittämiseen soveltuvilla käsilläni tuotettu lopputulos sitten yhtään vakuuttavamman oloinen, mutta tulipahan harrastettua:



Vaimo päästi sen verran pääsiäisenä talliin, että sain ruuvailtua muutaman muunkin osan kiinni (kuten kuvista näkyy, muutama alkuperäisyydestä poikkeava osa jäi ensimmäisestä listauksesta; ensiöpuolella ketju vaihdettu hihnaksi, takaiskareissa ilmeisesti jonkinlaiset madalluspalat ja öljynlauhdutin lisätty):





Tällä viikolla pitäisi palautua osat maalarilta, joten alkaa näyttää siltä että tämä saattaisi tälle ajokaudelle valmistua. karvanaaman suosittelema nostajien tarkastus on vielä tekemättä, koska pakista ei löytynyt sopivaa työkalua nostimien irrottamiseen. Kävin jo hakemassa paikallisesta työkaluliikkeestä 1/4-tuuman 12-kulmaisen hylsyn, mutta enpä huomannut että se olisi pitänyt olla vielä pitkää mallia Täytyy ottaa pyhien jälkeen uusi yritys.

[Pertti]

Oliko siinä remmisatsin ohjeessa mitään tuuletuksen järjestämisestä?
Kuumenee aikalailla tuolla suljetussa kopassa.
Jonkinlainen konsti on prikkojen laittaminen luukkujen pulttien alle, jolloin luukut jäävät pikkuisen raolleen, mutta silti melkein huomaamattomasti.

[-tuomas-]

Tuo remmi oli siis vaihdettu tuonne jo jonkun aikaisemman omistajan toimesta, kaivoin sen vaan esille jotta saan pyöritettyä moottoria.

Ilmeisesti juuri tuon kuumenemisen takia ketjunkireyden tarkastusluukkuun on porattu reikiä ja laitettu verkko taakse estämään isompien kivien sisääntiputtelu:



Tuo prikkojen laittohan voisikin olla hyvä ajatus, kuvassa tuo levy ei näytä ehkä ihan niin pahalta, mutta on se suoraan sanottuna vähän polven päällä poratun näköinen ja kromithan on reikien kohdilta tietenkin korvaantunut ruosteella.

[Kiwi]

Prikkoja voi laittaa myös noiden luukkujen alle, jolloin niihin ei tarvita reikiä. Sisäpuoliseen koteloon saa tehtyä näkymättömiä muokkauksia. Eikä noita verkkoja niin tarvita, ilman niitä on toki hyvä huolehtia että kytkimen alla on tarpeeks iso reikä jotta kaikki isoimmatkin kivet pääsee pois.

[IJHa]

Ensiovetoremmin tuuletuksesta; olen ajellut Pannulla yli 12 vuotta Primon remmisetillä ilman mitään peltienskan tuuletusta, eikä ongelmia ole ollut. Nykyisin tosin on vararemmi laukussa mukana
AMF-aikaan tuntui olevan käytäntönä tehdä johtosarjat noilla ryöstäjillä. MInulla oli aikanaan 72 FLH ja pitkään sai pähkäillä niitä AMF-virityksiä, ennenkuin uskoin että ne olivat tehtaan tuotoksia.

[Pertti]

Ensiovetoremmin tuuletuksesta; olen ajellut Pannulla yli 12 vuotta Primon remmisetillä ilman mitään peltienskan tuuletusta, eikä ongelmia ole ollut.

Peltienskassa taitaa tuuletus olla jo tehtaalla hoidettu kytkimen takaa.

[-tuomas-]

AMF-aikaan tuntui olevan käytäntönä tehdä johtosarjat noilla ryöstäjillä. MInulla oli aikanaan 72 FLH ja pitkään sai pähkäillä niitä AMF-virityksiä, ennenkuin uskoin että ne olivat tehtaan tuotoksia.

Ehdin jo epäillä että joku on jo kertaalleen vaihtanut pyörään johtosarjan, koska uudenkin sarjan mukana tuli näitä ryöstäjiä. Mutta pakko se on näköjään uskoa että nämä ovat olleet alkuperäisasennuksia. Vähän erikoinen ratkaisu, kun kaikki muu vaikuttaa pyörässä olevan aika jykevästi ja aikaa kestämään rakennetun mukaista.

[-tuomas-]

Jos et ole satavarma koneen kunnosta, ota ainakin nokkakoppa ja nostajat pois.
Tarkista nostajien rullat (neulat) ja nokan laakerointi lohkossa.
Eli että ovat edes tallessa.

Osat viipyvätkin vielä maalarilla, joten ryhdyin tähän tarkastukseen tänään. Rullien välykset vaikuttaisi olevan ihan sallituissa rajoissa ja laakerikin vaikuttaa ihan ok kuntoiselta:





Vaikka mitään ei (onneksi) löytynytkään, niin ei tämä ponnistelu hukkaan mennyt. Nyt tietää mitä tämä keksintö on niellyt ja toisaalta luottamus moottorin kuntoon muiltakin osin kasvoi kun sisältä ei löytynyt esim. naulaa. Sellainenkin on tullut joskus moottorin sisällä vastaan

Sitä olen tässä alkanut miettimään, että nyt kun sytytys pitää säätää uudestaan ja kaasutinkin säätää, niin millä olette mitanneet kulloisenkin kierrosluvun jos kierroslukumittari puuttuu? Nopean googletuksen perusteella ilmeisesti jonkinlaisella mittarilla pystyisi tulpanjohdoista tätä haarukoimaan. Toinen vaihtoehto voisi kai olla laser-takometrillä määrittäminen, mutta en tiedä mistä sillä saisi luettua nopeuden. Ensiökopasta voisi tietenkin ottaa kytkimen luukun irti ja siitä laskea välityssuhteen kautta moottorinkin nopeuden.

[Joe Cool]

AMF-aikaan tuntui olevan käytäntönä tehdä johtosarjat noilla ryöstäjillä. MInulla oli aikanaan 72 FLH ja pitkään sai pähkäillä niitä AMF-virityksiä, ennenkuin uskoin että ne olivat tehtaan tuotoksia.

Ehdin jo epäillä että joku on jo kertaalleen vaihtanut pyörään johtosarjan, koska uudenkin sarjan mukana tuli näitä ryöstäjiä. Mutta pakko se on näköjään uskoa että nämä ovat olleet alkuperäisasennuksia. Vähän erikoinen ratkaisu, kun kaikki muu vaikuttaa pyörässä olevan aika jykevästi ja aikaa kestämään rakennetun mukaista.

Minullakin on shovelissa ryöstöliittimiä ja olin myös varma, että joku belgiaano on mennyt itse siellä jotain ähräämään. Pyörä kun on aikoinaan myyty uutena Belgiaan km-mittarilla tietenkin. Ostin sen sieltä paikalliselta hemmolta, joka ei siitä tiennyt mitään. Oli sen ottanut itse jossain vaihtokaupassa.

Joten uutta tietoa satelee. Toisaalta jos minullakin ovat kestäneet jo vuodesta 1975 ja toimivat yhäkin, niin ei noita nyt voi kauheasti kestävyyden puutteesta moittia. Eikä pyöräni ole ollut edes mitenkään hyvässä hoivassa kuumassa ja kuivassa. Mm. takapyörä oli ruostunut täysin vaihtokuntoon, useita pinnoja poikki yms. Silti nuo sähkölaitteet toimivat yhä kaikki. Vain vilkkureleen ja lataussäätimen olen joutunut uusimaan.

[Pertti]

Kuvan osista päätellen sytkää ei tarvitse erikseen säätää, kasaa vaan ruuvit vanhoihin jälkiin. Ajoituksen pystyy tarkistamaan strobolla. Virallinen tapa hommata tarkistusreikään läpinäkyvä tulppa. Toinen helpompi voisi olla enskan pikkuluukun kautta sihtaaminen. Merkkaa lohkoon johonkin luukusta paikkaan kiintopiste, etummaiseen hihnapyörään etupytyn ykk merkki ja ennakon merkki valkoisella maalikynällä.
http://www.harrika.fi/wiki/index.php?ti ... t_Big_Twin

Kaasuttimessakaan ei varsinaista säätöä ole kuin tyhjäkäyntipiirille ja kiihdytyspumpulle. Muu säätäminen tapahtuu suuttimia vaihtamalla.
En tekisi ajamatta kaasarille mitään, jos pyörä on ajoon myyty.
Tuossa kaasuttimista
http://www.harrika.fi/wiki/index.php?ti ... per_E_ja_G

[Kiwi]

Kone kasaan ja käyntiin on ollut mulla metodina shovelin kanssa, ei se ihan millintarkkaa ole ja sytytys on sillä kohalla jossa se käy hyvin. Uskoisin että melko lähellä merkkejä, ois mulla se muovinen tulppakin tuohon mutten vielä aatellut sitä laittaa...

[-tuomas-]

Kuvan osista päätellen sytkää ei tarvitse erikseen säätää, kasaa vaan ruuvit vanhoihin jälkiin.

Kone kasaan ja käyntiin on ollut mulla metodina shovelin kanssa, ei se ihan millintarkkaa ole ja sytytys on sillä kohalla jossa se käy hyvin.

Ok, ei kai se niin tarkkaa ole. Minulla ei ole aiempaa kokemusta kärjettömän sytytyksen säätämisestä ja ajattelin että tässä voisi olla jopa ihan mielekästä yrittää säätää ennakko juuri valmistajan ilmoittamalla kierrosluvulla.

Tuo työntötankojen säätö takaisin laitettaessa ei ollutkaan ihan niin suoraviivainen juttu kuin kuvittelin. Ohje kun neuvoo kuivana säätämään hydrauliyksikön jousen pohjaan ja siitä tietty kierrosluku takaisin. Oli vaikea erottaa kohta missä hydrauliyksikkö pohjaa ja venttiili alkaa aukeamaan. Päädyin kiertämään sormin niin pitkälle kun sain ja vielä varmistin että työntötanko pyörii. No, käynnistettäessähän se kone kertoo miten on onnistunut.

Osat tuli vihdoin maalarilta. Kyllä hyvää kannatti taas odottaa, osat on niin karkin näköisiä ettei niihin uskaltaisi edes koskea:

[Sepixlh]

Sytytysennakoon kommenttina, jos lähtee hyvin käyntiin eikä maksimi ennakko ylity ollaan turvassa.

[-tuomas-]

Pyörä pääsi pitkästä aikaa takaisin omille tassuillensa, kun laitoin pyörät paikalleen ja nostin pois pöydältä. Sähköt tsekattu (yllättäin kaikki tuntuisi toimivan, taikuri on itsekin ihmeissään ), jarrut ilmattu, öljyt kaadettu koneeseen ja koekäynnistys tehty. Vielä rekisterikilpi paikalleen niin pääsee kokeilemaan tielle. Laukut odottavat vielä niittejä maalaukseen irroitettujen osien kiinnittämiseen.





Aiemmissa projekteissa olen huomannut, että alussa kun on into päällä niin tulee pyörä/auto purettua hetkessä tallin lattialle ja sitten on kaikki paikat täynnä paskasia osia. Tässä projektissa kokeilin sellaista työtapaa, että annoin itselleni luvan purkaa lisää vasta kun edelliset osat on putsailtu ja puunailtu. Huomattavasti mukavampi oli nyt läjätä pyörä takaisin kasaan kun ei työ koko ajan keskeytynyt putsailuhommiin ja samalla oli tullut etukäteen tsekattua mitä puuttuu/on hajalla ja pitää hankkia.