kolkotus
kolkotus
Pyörä on sportti 1200 konversio.sytkä kärjellinen.kaasari super e. vika on seuraavanlainen ,kone käy kylmänä hyvin,vetää kaikki ok,mutta kaupunki ajossa kuumenee niin alkaa kuuluun kolkotus ainoastaan aivan pienillä kierroksilla.Eli auttakee.kiitos
Re: kolkotus
Mitkä konversiomännät?kimari kirjoitti:Pyörä on sportti 1200 konversio. Sytkä kärjellinen. Kaasari super e. Vika on seuraavanlainen, kone käy kylmänä hyvin, vetää kaikki ok, mutta kaupunki ajossa kuumenee niin alkaa kuuluun kolkotus ainoastaan aivan pienillä kierroksilla. Eli auttakee. Kiitos
Lyhyet/matalat KB? Pitävät luonnostaa enemmän ääntä.
Mistäpäin kolkotus tulee?
Jos alakerta kolkottaa koneesta niin keskitapin laakerointi saattaa olla tulossa tiensä päähän.
Pienillä kierroksilla myös ensiöketjun kireys/löysyys vaikuttaa äänimailmaan.
Muutenkin Sportsterilla ei sovi vedättää liian matalilla kierroksilla, pitää antaa enemmän rundia kuin BigTwineille.
Seuraava Walkka Swap
Pääsiäisenä 2019
Pääsiäisenä 2019
Re: kolkotus
pyörässä on matalat KBmännät keskitappi on tarkastettu.enska tarkastettu.onko siis ominaisuus.
Re: kolkotus
Tuo on sporsterin ominasuus jolla se ilmoittaa että ajetaan liian suurella vaihteella.
Re: kolkotus
Mitähän käsitetään liian pienillä kierroksilla? Ei kyllä 2000 kierroksella mitään sivuääniä pitäisi olla. Ei se kovin paljon tuon alle rytkyttämättä vedäkään. Ja kolkotustakin on monenlaista. Se semmoinen protestiääni liian matalista kierroksista kun on ihan erilainen kun se semmonen "ampu tulee" ääni.
Re: kolkotus
oma pyöräni piti myöskin kolkotusta ja jonkinlaista detonointia pienillä kierroksi tyhjäkäynnin säätö rikkaammalle auttoi asiaan eli kävi aikaisemmin laihalla.
Re: kolkotus
Mun vasta säilömässä 883/1200 konversiossa on KB:n hypermitkälie männät. Epäilen, että just ne on suurimman kolinan lähde. Kun nelisen vuotta sitten tein konversion, laitteessa oli saman tien uusi mekaaninen ääni entisten joukossa. Tän kolinan erityinen tunnuspiirre on se, että se VÄHENEE KUN KONE KUUMENEE. Oikein kuuma kone suoraan Porvoon motarilta tuottaa lähinnä vain nostajanaputusta. Kylmänä kolina on suorastaan huomiota herättävää tasoa.
Spekulointia: Ei taida laakerit parantua öljyn ohetessa? Tuskin klonksuva kytkinkään lämmöstä jäykistyy? Eiköhän oo noi lyhkäiset männät, koneistamon mahdollisesti hieman väljän puolelle tekemä konversioporaus syynä. Sillä kun pytyt ja männät kuumenee, niin välyshän pienenee.
Ton säilössä olevan pyörän voisin kokeeksi porata seuraavaan ylikokoon ja kokeilla ennen täyttä koneremonttia, josko toi ääni lähtisi. Mitkähän konversiomännät ois sekä alkuperäisen kaltaiset pitkähelmaiset ja samalla kuoppapäiset (orig 1200 männät ei kiinnosta), jottei kansia tarttis kovertaa?
Spekulointia: Ei taida laakerit parantua öljyn ohetessa? Tuskin klonksuva kytkinkään lämmöstä jäykistyy? Eiköhän oo noi lyhkäiset männät, koneistamon mahdollisesti hieman väljän puolelle tekemä konversioporaus syynä. Sillä kun pytyt ja männät kuumenee, niin välyshän pienenee.
Ton säilössä olevan pyörän voisin kokeeksi porata seuraavaan ylikokoon ja kokeilla ennen täyttä koneremonttia, josko toi ääni lähtisi. Mitkähän konversiomännät ois sekä alkuperäisen kaltaiset pitkähelmaiset ja samalla kuoppapäiset (orig 1200 männät ei kiinnosta), jottei kansia tarttis kovertaa?
'91 883/1200/turbo 2001=>
'09 Street Bob 2009=>
'09 Street Bob 2009=>
Re: kolkotus
Mulla on Wisecon männillä sama kolkotus kuumana pienillä kierroksilla... Tosin meinaa välistä kuulua myös maantielläkin... Kassotaan talven aikana mitä löytyy... Konversiohan on tehty jo aikaa sitten... Kuten myös muutkin kikat koneeseen... Kytkinkin luistaa kovemmassa vedätyksessä...
-
timolaakkonen
- Viestit: 3
- Liittynyt: 14:09 14.08.2009.
Re: kolkotus
sporster 90xl 883 konversio 1200cc visecon highperformance männillä
portatut kannet
puristus 11:0:1
4 lovinen
vapari
suorat putket
joo hienoa kolinaa kuuluu lämpimänä silloin tällöin mut ajoin vasta 600 km (sisäänajot)
Nyt kyrvähti jännitteensäädin (kiertää mukavasti) olisikohan konversiolla osuutta asiaan ja puristussuhteella
löbönö olen pitänyt 98 ja octain buusteria.
portatut kannet
puristus 11:0:1
4 lovinen
vapari
suorat putket
joo hienoa kolinaa kuuluu lämpimänä silloin tällöin mut ajoin vasta 600 km (sisäänajot)
Nyt kyrvähti jännitteensäädin (kiertää mukavasti) olisikohan konversiolla osuutta asiaan ja puristussuhteella
löbönö olen pitänyt 98 ja octain buusteria.
Re: kolkotus
Pistäppä uudet esim. Kendaalin 20/50 GT-1 Valvolinet öljyt myllyyn ja pikkupullo kokeeks X-1R sekaan. Voipi Kolinat hieman vähetä. Mulla KP-männät ja N2nokat. Kolkatteli alle 2000 varvin. Nyt ei.
-
Crankshaft
- Viestit: 6
- Liittynyt: 02:31 09.01.2010.
Re: kolkotus
Edellä on esitetty hyviä pointteja. Esim. jos konversio on tehty 100tkm ajettuun alakertaan niin kolinaa saattaa aiheuttaa liialliset mekaaniset välykset. Tässä vielä muutama kommentti pohdittavaksi.
Konversiokolkutuksiin syy saattaa usein löytyä myös sytkäpuolelta - vakio 883:n sytytysennakko on liian raaka 1200:lle. Ennakot nousevat liian nopeasti ja ovat täysillä 45 astetta. Tämä on kympin liikaa 1200:lle - tarkemmat ennakot/erot löydän kirjoista tarvittaessa - kyselkee. Seurauksena moottori ylikuumenee ja venakoneisto nakuttaa kun ilma-bensa seos syttyy liian aikaisin moottorin tahtiin nähden. Tämän probleemin saa hallintaan heivaamalla 883:n sytkällä vesilintua ja asentamalla säädettävän after-market sytkän, esim. Dyna2000, Cranen Fireball yms (parhaimmissa/kalliimmissa voi luoda oman sytkäennakkokäyrän tietokoneella, halvemmissa on useita esiasetettuja sytytysennakkokäyriä). Toinen vaihtoehto on säätää sytkäennakkoa mekaanisesti myöhemmälle, jolloin ennakko pienenee koko käyntinopeusalueella (eli moottorin "luonne laiskistuu": ei vastaa kaasuun yhtä herkästi ja kulutus nousee).
Toinen ongelma on se, että "samaan rahaan" konvertoija on hankinut liian rankoilla puristuksilla olevat männät - nakutus johtuu tässä tapauksessa detonoinnista (detonointi = ilma-bensiiniseos syttyy puristusten vaikutuksesta ennenkuin tulppa ennättää antaa kipinän, ja kun venat ovat jäljessä [eli täysin oikeassa tahdissa] eivätkä siten vielä täysin kiinni niin seurauksena "napunapu"). Homman toimintaa voi kuvata diesel-moottorin avulla - alkuun nokilekoissahan tarvitaan hehkua (ei tosin aina), mutta kun kone saadaan käyntiin niin puristukset sytyttävät ilma-löpöseoksen juuri sopivasti (eli akun voi vaikkapa poistaa moottorin käydessä - voi tosin hajottaa laturin koska latausvirta on aina purettava johonkin
. Nyrkkisääntö lienee, että 10.0:1 rutistuksilla voi vielä kayttää "pumppubensaa". 10,5:1 on siinä ja siinä - autoista esim. vanhemmat twinspark Alfat toimivat vielä hyvin näillä puristuksilla (niissä on "sopivasti" muotoillut palotilat ja 2 tulppaa sylinteriä kohden). 11.0:1 puristuksilla pitää lisäillä ehdottomasti "oktaanibuusteria" (joka lisää bensan "nakutuskestävyyttä" eli "puristusten vaikutuksesta syttymiskestävyyttä"). Yli 10 puristukset ovat lähes poikkeuksetta ratakäyttöön anyway...
Ja ne, jotka tietävät paremmin korjaavat toivottavasti viestin asiasisältöä. Niinhän tämä homma toimii.
Konversiokolkutuksiin syy saattaa usein löytyä myös sytkäpuolelta - vakio 883:n sytytysennakko on liian raaka 1200:lle. Ennakot nousevat liian nopeasti ja ovat täysillä 45 astetta. Tämä on kympin liikaa 1200:lle - tarkemmat ennakot/erot löydän kirjoista tarvittaessa - kyselkee. Seurauksena moottori ylikuumenee ja venakoneisto nakuttaa kun ilma-bensa seos syttyy liian aikaisin moottorin tahtiin nähden. Tämän probleemin saa hallintaan heivaamalla 883:n sytkällä vesilintua ja asentamalla säädettävän after-market sytkän, esim. Dyna2000, Cranen Fireball yms (parhaimmissa/kalliimmissa voi luoda oman sytkäennakkokäyrän tietokoneella, halvemmissa on useita esiasetettuja sytytysennakkokäyriä). Toinen vaihtoehto on säätää sytkäennakkoa mekaanisesti myöhemmälle, jolloin ennakko pienenee koko käyntinopeusalueella (eli moottorin "luonne laiskistuu": ei vastaa kaasuun yhtä herkästi ja kulutus nousee).
Toinen ongelma on se, että "samaan rahaan" konvertoija on hankinut liian rankoilla puristuksilla olevat männät - nakutus johtuu tässä tapauksessa detonoinnista (detonointi = ilma-bensiiniseos syttyy puristusten vaikutuksesta ennenkuin tulppa ennättää antaa kipinän, ja kun venat ovat jäljessä [eli täysin oikeassa tahdissa] eivätkä siten vielä täysin kiinni niin seurauksena "napunapu"). Homman toimintaa voi kuvata diesel-moottorin avulla - alkuun nokilekoissahan tarvitaan hehkua (ei tosin aina), mutta kun kone saadaan käyntiin niin puristukset sytyttävät ilma-löpöseoksen juuri sopivasti (eli akun voi vaikkapa poistaa moottorin käydessä - voi tosin hajottaa laturin koska latausvirta on aina purettava johonkin
Ja ne, jotka tietävät paremmin korjaavat toivottavasti viestin asiasisältöä. Niinhän tämä homma toimii.
Re: kolkotus
Mun konversioaihioon oli tehty keskitapin laakerointi vain pari kesää aiemmin ja paikka tuntui netistä opetelluilla kriteereillä olevan kunnossa. Männiksi laitoin liikoja tavoittelematta 9:1 puristeiset ja kun kolkotus kuuluu lähinnä tyhjäkäynnin tienoilla olevilla kierroksilla ilman kuormaa, ei detonaatiokaan ole syy. Sitä 883:n sytkää tuli konversion jälkeen käänneltyä sinne ja tänne, eikä se vaikuttanut tuohon kolinaan. Myöhemmälle laitettaessa ajokki tuntui laiskemmalta ja ennakon kasvatus teki menosta jotenkin väkinäisen tuntuista. Nakuttamaan en tuota ole saanut, nyt se on ollut pilkulleen 883:n säädöissä ja tankissa kaiken varalta 98E:t. Varaosakirjoja selatessa kävi ilmi, että joissakin tehtaan 883 ja 1200 malleissa on ollut ihan sama sytkä. Kai oli muutamaa rasiaa tarjolla ja laittoivat sen, mikä oli lähinnä sopivin.
Kyllä se on noi oudon lyhyet (vs korkeus, tapin sijainti, männänrenkaiden sijoittelu) KB:t jotka siellä kolistaa. Kun tuon ajaa kuumaksi ääni poistuu kokonaan tai melkein. Kuuma, melko paljon ajettu Sportsteri osaa pitää jo muitakin ääniä. Niin kauan kuin ääntä kuuluu, matka jatkuu.
Kyllä se on noi oudon lyhyet (vs korkeus, tapin sijainti, männänrenkaiden sijoittelu) KB:t jotka siellä kolistaa. Kun tuon ajaa kuumaksi ääni poistuu kokonaan tai melkein. Kuuma, melko paljon ajettu Sportsteri osaa pitää jo muitakin ääniä. Niin kauan kuin ääntä kuuluu, matka jatkuu.
'91 883/1200/turbo 2001=>
'09 Street Bob 2009=>
'09 Street Bob 2009=>
-
harley-pilot
- Viestit: 152
- Liittynyt: 11:15 08.10.2005.
- Paikkakunta: Naantali
- Viesti:
Re: kolkotus
Suomen kielinen termi on nakutus. Tämä on vaarallinen ilmiö, sillä siinä tapahtuu hallitsematon syttyminen ja näin ollen myös hallitsematon paineen nousu sylinterissä. Voi myös alkaa useammasta kohdasta eri puolilta sylinteriä missä vain on ilma/ polttoaine seosta. Tämän seurauksena voi männän renkaat mennä palasiksi, jopa itse mäntä leikata. Mistä tuo ääni taas tulee. Siitä löytyy paljon tutkittua tietoutta. Hallitsemattoman syttymisen johdosta paineaalto etenee kohti sylinteri kantta ja kimpoaa takaisin mäntään mistä tulee pingin(knocking ääni efecti)detonointi = ilma-bensiiniseos syttyy puristusten vaikutuksesta ennenkuin tulppa ennättää antaa kipinän, ja kun venat ovat jäljessä [eli täysin oikeassa tahdissa] eivätkä siten vielä täysin kiinni niin seurauksena "napunapu").
http://en.wikipedia.org/wiki/Engine_knocking" onclick="window.open(this.href);return false;
-
Crankshaft
- Viestit: 6
- Liittynyt: 02:31 09.01.2010.
Re: kolkotus
Jep, nykyaikaisissa autoissahan tuota hallitsematonta syttymistä "kuuntelee" knock-sensor, jonka viestien mukaan ECU taas säätää mm. sytkää nakutuksen estämiseksi...
JKKo:n case on sen sijaan kiinnostava. Eikä vähiten siksi, että itselläni on vastaava konversiopaketti odottamassa asennusta (setup: uudet 1200cc pytyt + KB:n 272 männät, 180/45 suuttimet, 883:n vakiokannet, Dyna2000)...
Olen samaa mieltä seuraavista:
- Alakerta ei ole "loppu" tai muutoin kulahtanut: kolina ilmaantui konversion yhteydessä - muita mekaanisia muutoksia ei samalla tehty(?).
- Ei detonoi: kolina vain tyhjäkäynnillä tai pienillä koneen käyntinopeuksilla ja kylmänä (pitäisi lisääntyä moottoria raskaasti kuormitettaessa). Maltilliset 9.0:1 puristukset puoltavat myös tätä tulkintaa.
- Sytytyksen säätäminen ei vaikuta kolinaan: pitäisi vaikuttaa jos ennakkoa on liikaa. En kiistä, että samaa sytkäboxia ei olisi laitettu sekä 883cc että 1200cc versioihin. Pääosassa eri malleista sytkäkäyrissä on kuitenkin eroa: 883 max. ennakko 35 (kirjoitin BS:a em. viestissä - 883:n max. ennakko EI siis ole 45 astetta) ja 1200 max. 28 astetta. Lainaus Harley-Davidson Sportster Performance Handbookista: "Dyno testing confirmed that the 883/1200 stage I conversion engine runs best with the stock 1200's 28-degree total advance ... Stage I and II motors run best if the ignition timing at idle is set about 10-12 degrees before top dead centre, is advanced to near 22-25 degrees at 2000 rpm, and reaches full advance at 3200 rpm. No HD-produced ignition - electronic or mechanical - completely meets these requirements" (Buzzelli 2006, 65).
- "Kun tuon ajaa kuumaksi ääni poistuu kokonaan tai melkein." Tämä taas kertoo mielestäni lämpölaajenemisesta tai sen vaikutuksesta. Aiemmin mainittiin myös "KB:n hypermitkälie männät". Noi meikäläisenkin "mukit" on vissiin samat "Hypereutecticit" - em. sanahirviö viittaa alumiiniseokseen, jonka ei pitäisi laajeta lämmön vaikutuksesta yhtä paljon kuin "normaaliseoksesta" valetut tai taotut männät. Näin siis lukee mäntien mukana tulleessa lapussa. Poraus ja viimeistelyhoonaus pitäisi siten tehdä välille 0.0005-0.0015. Lieneekö normaalia "tiukempi"? Päätelmä: olisiko pytyt porattu/hoonattu - kuten JKKo arvelitkin - liian suurelle välykselle? Lämpölaajeneminen sitten pienentää tätä välystä = kilinä vähenee kuumetessa. Tällaisella kilinällä ei ymmärtääkseni ei ole juurikaan tekemistä koneen kestävyyden kannalta (tai vain marginaalinen vaikutus, hieman lisääntynyt mekaaninen kuluminen?).
Sen sijaan en ole sitä mieltä, että mäntien muotoilu (so. korkeus, tapin sijainti, männänrenkaiden sijoittelu) vaikuttaisi kolinaan. Keith Black on kuitenkin laadukkaana pidetty merkki - olisi kai suunnittelijoilta ammatillinen itsemurha tehdä männät niitä testaamatta. Moottorin kolkotuksista kun varmasti kirjoitellaan näillä palstoilla kielteiseen sävyyn...
JKKo:n case on sen sijaan kiinnostava. Eikä vähiten siksi, että itselläni on vastaava konversiopaketti odottamassa asennusta (setup: uudet 1200cc pytyt + KB:n 272 männät, 180/45 suuttimet, 883:n vakiokannet, Dyna2000)...
Olen samaa mieltä seuraavista:
- Alakerta ei ole "loppu" tai muutoin kulahtanut: kolina ilmaantui konversion yhteydessä - muita mekaanisia muutoksia ei samalla tehty(?).
- Ei detonoi: kolina vain tyhjäkäynnillä tai pienillä koneen käyntinopeuksilla ja kylmänä (pitäisi lisääntyä moottoria raskaasti kuormitettaessa). Maltilliset 9.0:1 puristukset puoltavat myös tätä tulkintaa.
- Sytytyksen säätäminen ei vaikuta kolinaan: pitäisi vaikuttaa jos ennakkoa on liikaa. En kiistä, että samaa sytkäboxia ei olisi laitettu sekä 883cc että 1200cc versioihin. Pääosassa eri malleista sytkäkäyrissä on kuitenkin eroa: 883 max. ennakko 35 (kirjoitin BS:a em. viestissä - 883:n max. ennakko EI siis ole 45 astetta) ja 1200 max. 28 astetta. Lainaus Harley-Davidson Sportster Performance Handbookista: "Dyno testing confirmed that the 883/1200 stage I conversion engine runs best with the stock 1200's 28-degree total advance ... Stage I and II motors run best if the ignition timing at idle is set about 10-12 degrees before top dead centre, is advanced to near 22-25 degrees at 2000 rpm, and reaches full advance at 3200 rpm. No HD-produced ignition - electronic or mechanical - completely meets these requirements" (Buzzelli 2006, 65).
- "Kun tuon ajaa kuumaksi ääni poistuu kokonaan tai melkein." Tämä taas kertoo mielestäni lämpölaajenemisesta tai sen vaikutuksesta. Aiemmin mainittiin myös "KB:n hypermitkälie männät". Noi meikäläisenkin "mukit" on vissiin samat "Hypereutecticit" - em. sanahirviö viittaa alumiiniseokseen, jonka ei pitäisi laajeta lämmön vaikutuksesta yhtä paljon kuin "normaaliseoksesta" valetut tai taotut männät. Näin siis lukee mäntien mukana tulleessa lapussa. Poraus ja viimeistelyhoonaus pitäisi siten tehdä välille 0.0005-0.0015. Lieneekö normaalia "tiukempi"? Päätelmä: olisiko pytyt porattu/hoonattu - kuten JKKo arvelitkin - liian suurelle välykselle? Lämpölaajeneminen sitten pienentää tätä välystä = kilinä vähenee kuumetessa. Tällaisella kilinällä ei ymmärtääkseni ei ole juurikaan tekemistä koneen kestävyyden kannalta (tai vain marginaalinen vaikutus, hieman lisääntynyt mekaaninen kuluminen?).
Sen sijaan en ole sitä mieltä, että mäntien muotoilu (so. korkeus, tapin sijainti, männänrenkaiden sijoittelu) vaikuttaisi kolinaan. Keith Black on kuitenkin laadukkaana pidetty merkki - olisi kai suunnittelijoilta ammatillinen itsemurha tehdä männät niitä testaamatta. Moottorin kolkotuksista kun varmasti kirjoitellaan näillä palstoilla kielteiseen sävyyn...
Re: kolkotus
Hyviä huomioita.
Sellaista asiaa ei vielä olekaan tässä ketjussa mainittu, että männät (jotkut) voi myös asentaa väärinpäin.
EI Ilkimys, ei kuitenkaan niin, että alapuoli on ylöspäin...
Joissain männissä männäntappi ei ole etu-taka linjalla keskellä.
Jos tälläisen männän laittaa väärinpäin, niin kolina on taattu. Tosin sen pitäisi jatkua koko lämpenemisalueen ajan.
Tätä männäntapin epäkeskeisyyttä (=keskilinjalta poikkeavuutta) on käytetty nimenomaan siksi, jotta matalan männän keikkumisen aiheuttama kolina saataisiin pienemmäksi.
Nämä männät on merkitty selvästi ja ohjeissa lukee miten tulee asentaa.
Pitkähelmaisissa männissä ongelma ei ole niin suuri, koska sisempi (keskelle tuleva) helma männästä on viistetty (toisinaan viistetty kummaltakin puolelta, eli silloin ei väliä kumpaan suuntaan). Ja pitkähelmainen mäntä ei pääse heilumaan niin paljon kuin hyvin lyhyt mäntä.
Mutta kun niitä on merkitty erilailla männänlakeen.
Nuoli, joka kertoo suunnan -mihin? Imuventtiiliin, eteen, taakse vai pakoventtiilliin. Tämä suunta pitäisi ilmetä männän mukana tulevasta lapusta/ohjeesta. Yleisiä merkintöjä on ainakin suunta imuventtiiliin taikka suunta eteen. Siis erilaiset.
Myös venttiilien taskut männissä kertovat kumminpäin ne pitää olla, jos on erikokoiset taskut. Imuventtiilin puolella isompi (imuventtiilin halkaisiahan on isompi) eli keskelle päin.
Sellaista asiaa ei vielä olekaan tässä ketjussa mainittu, että männät (jotkut) voi myös asentaa väärinpäin.
EI Ilkimys, ei kuitenkaan niin, että alapuoli on ylöspäin...
Joissain männissä männäntappi ei ole etu-taka linjalla keskellä.
Jos tälläisen männän laittaa väärinpäin, niin kolina on taattu. Tosin sen pitäisi jatkua koko lämpenemisalueen ajan.
Tätä männäntapin epäkeskeisyyttä (=keskilinjalta poikkeavuutta) on käytetty nimenomaan siksi, jotta matalan männän keikkumisen aiheuttama kolina saataisiin pienemmäksi.
Nämä männät on merkitty selvästi ja ohjeissa lukee miten tulee asentaa.
Pitkähelmaisissa männissä ongelma ei ole niin suuri, koska sisempi (keskelle tuleva) helma männästä on viistetty (toisinaan viistetty kummaltakin puolelta, eli silloin ei väliä kumpaan suuntaan). Ja pitkähelmainen mäntä ei pääse heilumaan niin paljon kuin hyvin lyhyt mäntä.
Mutta kun niitä on merkitty erilailla männänlakeen.
Nuoli, joka kertoo suunnan -mihin? Imuventtiiliin, eteen, taakse vai pakoventtiilliin. Tämä suunta pitäisi ilmetä männän mukana tulevasta lapusta/ohjeesta. Yleisiä merkintöjä on ainakin suunta imuventtiiliin taikka suunta eteen. Siis erilaiset.
Myös venttiilien taskut männissä kertovat kumminpäin ne pitää olla, jos on erikokoiset taskut. Imuventtiilin puolella isompi (imuventtiilin halkaisiahan on isompi) eli keskelle päin.
Seuraava Walkka Swap
Pääsiäisenä 2019
Pääsiäisenä 2019