Lättäpään puristuksista ??

[T for Texas]

Miten kovilla puristuksilla on rakenneltu toimivia sisuventtiilikoneita?

Työn alla Inkkarin 74" kone josta tehdään 80", nokat vähän pitemmällä aukiololla (Olliet) hengityksen ja väännön parantamiseksi. Nyt mietinnässä männät ja kannet, remppapaketti muuten tiedossa, lähinnä kunnostettua orkkiskamaa.

Lähtökohtaisesti lättis on matalapuristeinen, 5-6 jopa allekin. Rakentajilta on tullut vastaan kahdenlaista tietoa. Toisen käsityksen mukaan virtaukset ei toimi sivuventtiilikannessa yli 7 puristuksilla, toiset kertoo ajavansa yli 9 puristuksilla.

Yhtä kaikki hakusissa on kokemuksia lättäpään puristuksista sekä mäntien ja kannen muotoilusta korkeammilla puristuksilla.

-Erppa

[Kokkonen]

Taas ollaan alueella, josta tietämys ei ole syvä, mutta jotain pitää sanoa .
Harrikan WL puristukset ovat rautakannella 4,75:1 ja alumiinikannella 6:1. Ja jostain muualta olen myös lukenut, että maksimi puristukset lättäpäällä noin yleisesti olisivat 7:1 ja sen jälkeen ei tehossa enää edetä . Ongelman tuovat myös pakoventtiilit, eivät hengitä kunnolla ja kone pakkaa lämpiämään kun annetaan kyytiä.
H-D:n KR:llä (750cc) kyllä voitettiin kisoja ja niistä kerrotaan jonkun kiskoneen jopa yli 60 kaakkia, mutta normaalisti lienee ollut 40 -50 välillä.
Puristuksista ei minulla ole tietoa.
Ohessa linkki KR sivuille, jossa on kyllä kuvia ja tietoja tuosta koneesta, siis oikein kunnon piirustuksiakin, jos niissä olisi jotain. Näin aluksi....

http://www.harleykrxlrtt.com/technical.htm

[honda]

victory library.com saatava 80 Power book kannattaa lukaista (HD isolättä)
Siinä selitetään noi puristusjutut ym. mutta yli 7:1 alkaa huonontaa
paketin toimivuutta. tärkeämpää on palotilan muotoilu venttiilien
ympäriltä ja venttiilien ja sylinterin väliltä (kansi+sylinteri)
Vaikka sitten puristussuhteen kustannuksella.
Itse löysin netistä jonkun harrastajan inkkari dynoajonkaavion.
Siinä 1300cc,38mm delorto,bonneville-cam chief moottori antoi
takapyörästä max 45 DIN HP. Puristuksia ei kerrottu.

[Saku]

Tulihan noita pikkulättäreitten puristuksia aikoinaan nostettua. Sorvissa noin 7 mm:n lastu kannesta alimpaan jäähdytysripaan asti, kansien koverrusta kuten Honda mainitsi virtausten parantamiseksi plus että venttiilit alkoivat kilistä kannessa.

Tällä tuli LASKENNALLINEN puristus noin 7:1, minkä kyllä huomasi perseen alla, laiska lättä piristyi kummasti.

Seuraus myös se, että kammen tapin ja kiertokankien alapään laakerit, jotka muutenkin on lättärin heikko kohta, eivät kestäneet alkuunkaan (alkoi kolista n. 200 km:n jälkeen). Tilalle sorvattiin uiva liukulaakeri porauksineen ja spooreineen, jotta esteetön voitelu oli aina auki joka koolille, niin johan voitelu pelasi ja laakeri rupesi kestämään.

[jack]

Erppa

kysy oikeessa paikassa, niin saat vastauksia. Tiedät kyllä missä....

80" ja Olliet riittää varmasti, ne 80" männäthän on vaan lyhennetty 74" männistä. Pyttyjen relievauksella pilaat pytyt josset tiedä tarkkaan mitä teet.

Puristusta ei tarvii nostaa sen enempää kuin ohkasella kuparikansipahvilla nousee. Katukoneessa. Tarkista kuitenkin että kannet on työstetty 80" iskulle. Älä tee niillle muuta

Paree kaasari on aina eteenpäin, ja kun kaipaat lisäruutia, hommaat Bonne nokat JA nostajat. Ja niinkus tiiät nelilovinen loota on tie autuuteen, noilla eväillä saat luotettavan ajopyörän.

Soittele vaikka iltasella, niin turistaan.

Jack

[Pertti]

Muistaakseni meillä päin tuli vastaan eräässä Inkkarin loppupään 74-koneessa sellaiset kannet joissa oli tasaista lähes puolet männän alasta. Muissa taas oli palotilaa koko männän alueella.
Puristuksia ja potkua perstuntumalla huomattavasti enemmän kuin jälkimmäisessa versiossa.
Kampuran tapit ovat aika kevyttä kamaa ja ennen 1948 mäntämallinen öljypumppu heikkotehoinen. Lohkotkin Harikkaan verrattuna heikomman oloiset.
En suosittele kovin radikaalia viritystä, jos meinaa ajaa.

[jack]

Pertti

meinaatko Ricardo kansia? nehän oli 30-luvun juttuja. Oliko ne kannet ulkoisesti muuten kuin 40-luvun kannet?

Pitäis varmaan kaivaat kirjoja esiin, kun pääsee kotiin...

Jack

ps. mulla ainakin NOS (siis oli ennenkuin laitoin kiinni) rautapumppu toimii kuin junan vessa ja öljyä ruikkii paluuputkesta kuin pikkupojan pippeli.

[Pertti]

Pertti

meinaatko Ricardo kansia? nehän oli 30-luvun juttuja. Oliko ne kannet ulkoisesti muuten kuin 40-luvun kannet?

Pitäis varmaan kaivaat kirjoja esiin, kun pääsee kotiin...

Jack

ps. mulla ainakin NOS (siis oli ennenkuin laitoin kiinni) rautapumppu toimii kuin junan vessa ja öljyä ruikkii paluuputkesta kuin pikkupojan pippeli.

En tiedä kansien merkkiä, mutta 1939-eteenpäin ne on ja ulkoisesti identtiset. Koneen käyntiääni on huomattavan terävä ja kiksille pitää hypätä.
Indianin öljypumpun painepuoli muuttui rataspunpuksi -48 ja tuotto moninkertaistui. Paluu on ollut rattailla vanhemmissakin. Ulkoisesti pumppu eroaa äkkiä katsottuna kulmikkampana vanhemmasta eikä paluupumpun kantta saa enää irroitettua alapuolelta .

[jack]

Pertti
-39 kannet on one year only, ja erinäköset kuin 40->. Mistäkö tiedän...
Joo, ja -39 kansilla (tosin on Bonneville moottori) on käyntiääni "terävämpi" johtuuko vain kansista, en tiedä? Muistelisin, että ääni pehmeni kun kannet jyrsittiin Bonne männille jotka sinne koneeseen tuupattiin. (tosin tehtiin valmiiks 80" sopivat kun on niin vähän eroa, jos vaikka joskus kasvattaa koneen kokoa) Eli rutut tuli vähän alas Bonnesta, mutta enepi on kuin vakioissa.

Ricardo kannet tarkoittaa palotilan muotoilua.

Puhut siis alsapumpusta...

Jack

[thapponen]

Sen verran tuosta sir Harry Ricardosta, että suunnitteli kaikenlaisia konstruktioita moottoreihin. Kehitteli mm. etukammiodieseleitä ja jopa omia moottorikonstruktioita. Myös panssarivaunut olivat alkuvaiheessa työn alla. H-D:lle Ricardo suunnitteli sivuventtiilikoneiden palotiloja -30- luvulla ja mm. omassa -34 VFD:ssäni on nuo Ricardo-palotilat. Eroavat virtausohjaimien osalta tavallisista V-mallien palotiloista. Ja polleja on 4 heppaa enemmän näissä TNT- moottoreissa. TH

[T for Texas]

Kiitoksia mielenkiintoisista vastauksista!

Jep nykyisestä osakasasta tulee museomopo mutta tarkoitus hakea asiallinen ja järkevä tehonlisäys pienillä toimenpiteillä, koska kone tuli atomeina ja puolet sisäkaluista pitää kuitenkin korvata uusilla. Tietenkään tarkoitus ei ole hakea mitään kisatehoja, siirryn kansiventtiiliin kun haluan ajaa lujaa

Jo stroukkaus tekee riittävän hyvää väännölle, ja varmasti Linkertin m344 ei edusta nykyään alansa huippua, mutta menee rempattuna ainakin aluksi alle. 4-vaihteinen.. no joo, palataan sitten taas asiaan kun on hillot purkissa.

Kiitos Jack viesteistä, perehdytään!

-Erppa