Harley-Davidson Club Finland

Mites paljo jännitettä tollasesta 70-80 luvun sovelin staattorista tulee ulos
maksimissaan? Kestääkö 24v H4 ja jos ei niin muistaako kukaan lonkalta,
saako sitä jollain kuristin virityksellä rajotettua että pysyis kierroksillakin tossa 12 tahi 24 alueella? Ei jaksais kaivella sähöoppi kirjoja.

? ? ?

Idiksenähän tässä ois notta jos sytty hoidetaan magneetolla ja akku heivataan pois, ei lataus virtaa tarvi akun puutteen vuoksi tasasuunnata. Polttimoillehan on se ja sama tuleeko AC vai DC. Ainoat polttimot siis ajovalot (ei vilkkuja).

Eikös sieltä tule lähemmäs 40V jos ilman jännitteensäädintä laskee menemään?

Jeps, ainakin näissä uudemmissa. Mutta saiskohan jollain simppelillä kuristimella (kela) sitä rajotettua sopivasti jotta pysyis yläkierroksilla jossain 12/24 huitteilla. Simppeli kela ois ikuinen, jännitteensäätimet tunnetusti ei.
Mmm pitäs varmaan itte koittaa käämiä tollanen staattori et antais jonku 12v tehollista max kierroksilla, ois vaan aika kivulias testailla.

No kylläpäs on lennokkaat ideat. Ynnäilin tässä parit luvut yhteen ja kyllähän semmoinen parinkymmenen millihenryn kuristimella saisikin täysillä kierroksilla jännitteen sopivaksi. Osakaasulla vaan kuristin ryöväisi voltteja turhan paljon. Tyhjäkäynnillä sitä jännitettä nyt ei muutenkaan paljon ole niin se kai ei haittaisi.

Elikkä kyllä se regulaattori on parempi. Sellaisen voi tehdä helposti vastuksesta, zeneristä ja vaikkapa vanhasta sotaratsusta eli 2N3055-transistorista. Jäähdytykseksi alumiinista jonkinsortin hökötys. Hinnaksi tulee alle 5 euroa. Eikä kenelläkään ole nokan koputtamista.

Njoo taitaa toi vaihtosähköpyörä olla pikkasen kaukaa haettu, pysytään säätimissä.

hmm... Toimiikohan elektroninen (jänniteregulointiin perustuva) säädin ilman minkäänlaista akkua? Nythän ei zenerillä ole mitään maareferenssiä.

Olisko mekaaninen säädin sittenkin parempi? Tai sitten vaihtovirtapyörä

Unohtui tasasuuntaussilta lisätä. On siinä sitten maa. Tietty jokaisen omassa harkinnassa mitä pitää yksinkertaisena ja varmana. Kaipa se mekaaninen säädinkin varmaan jonkun mielestä on sellainen.

Vois tietty koittaa ottaa jostain vanhasta roottorista puolet magneeteista pois mutta taitaa mennä pois tasapainosta sitte.

hemuli kirjoitti:Eikös sieltä tule lähemmäs 40V jos ilman jännitteensäädintä laskee menemään?

Ei se vaihtosähköpyörä ihan mahdoton idea ole. Staattorin ulostulojännitettä vois säätää tehollisarvoltaan sopivaksi vähän vastaavalla kytkennällä, millä noi 230VAC valohimmentimet toimii. Ei ihan samalla kytkennällä, mutta sinne päin. Triac-säädin siis. Saattaa tosin tulla kiire ohjaimelle, kun tuo jännitteen taajuus on hiukan töpselisähköä isompi. Jos sen sijaan pistäis 2 N-kanavaista Mosfettiä sourcet vastakkain, ja molemmilta draineilta diodit, joilla säätimelle itselleen käyttöjännite. Gatet yhteen. Ohjauselektroniikka toimisi niin päin, että virtaa kulkee jakson alusta, kunnes sopiva RMS-jännite on saavutettu. Näin päin käännettynä ei tarttis triac-säätimen vaatimaa häiriönpoistokuristintakaan. Kyyyllä tommosen sais toimimaan, muttei nyt jaksa alkaa väkertämään, kun on tuo akku ja startti...

Anonymous kirjoitti:Jos sen sijaan pistäis 2 N-kanavaista Mosfettiä sourcet vastakkain, ja molemmilta draineilta diodit, joilla säätimelle itselleen käyttöjännite. Gatet yhteen. Ohjauselektroniikka toimisi niin päin, että virtaa kulkee jakson alusta, kunnes sopiva RMS-jännite on saavutettu. Näin päin käännettynä ei tarttis triac-säätimen vaatimaa häiriönpoistokuristintakaan.

Kaikki mainitut asiat on kyllä yksittäin tuttuja mutta silti mä en tuosta tajunnut mitään.

Affe

hemuli kirjoitti:Eikös sieltä tule lähemmäs 40V jos ilman jännitteensäädintä laskee menemään?

Liki sata volttia tulee ilman säädintä! Pikkusovelin laturia joskus testailin ja joku kirja sano että jännitteen pitää nousta 19-25 volttia jokaista tuhatta kierrosta kohden. Ison sovelin tehokkaamman laturin piti saman opuksen mukaan tuottaa 60v 3000:lla kierroksella.

..tun kirjautuminen! Se olin mä tossa yllä...

affe kirjoitti:

Anonymous kirjoitti:Jos sen sijaan pistäis 2 N-kanavaista Mosfettiä sourcet vastakkain, ja molemmilta draineilta diodit, joilla säätimelle itselleen käyttöjännite. Gatet yhteen. Ohjauselektroniikka toimisi niin päin, että virtaa kulkee jakson alusta, kunnes sopiva RMS-jännite on saavutettu. Näin päin käännettynä ei tarttis triac-säätimen vaatimaa häiriönpoistokuristintakaan.

Kaikki mainitut asiat on kyllä yksittäin tuttuja mutta silti mä en tuosta tajunnut mitään.

Affe

Piirräs Affe kaks tommosta fettiä yhteen noista sourceista. Sitten kaks diodia draineilta yhteen siten päin että katodit on yhdessä. Nyt seuraavaksi konkka fettien sourceliitoksen ja noiden diodien katodien väliin. Ja vielä yhdistät gatet. Sit piirrät niihin N-fetteihin näkyviin ne parasiittiset diodit (nehän johtaa väärinpäin sähköissä ollessaan PN-rajapinnan läpi.

Sit rupeat miettimään, miten toi johtaa. Toi kaksikko muodostaa näes yhdessä vaihtovirralle sopivan kytkimen. Jos fettien (niillähän on nyt yhteinen source ja yhteinen gate) välinen jännite on nolla, toi kaksikko ei johda kumpaankaan suuntaan välillä drain-drain. Mutta jos välillä drain-drain on jännitettä tässä johtamattomassa tilassa, menee se jomman kumman ulkoisen diodin ja toisen fetin parasiittisen diodin kautta ja varaa sitä konkkaa (saattaa olla käyttöä esim. noiden fettien ohjaukseen...). Ja kun pistät nyt mielikuvituksessasi välille gate-source positiivisen jännitteen, huomaat että drain-drain johtaa kumpaan suuntaan tahansa.

Kokonaisuus on vaihtovirralle sopiva kytkintransistori.

Triac-säädinhän liipaistaan jakson aikana jännitteen ollessa päällä. Tuloksena on nopea virran di/dt, josta tulee erinäisiä häiriöitä ympäristöön (EMC). Sitä varten kytkentään pitää laittaa kela (vie tilaa...). Tuon kahdesta fetistä tehdyn säätimen voi tehdä toimimaan siten, että päällekytkeytyminen tehdään, kun drain-drain välillä on nolla volttia ja toisaalta tämä voidaan sitten kytkeä johtamattomaksi kesken jakson. Tämä kytkentä ei tartte kelaa, ainoastaan pienen konkan välille drain-drain suojaamaan osat suurilta dv/dt, joita esiintyy, jos kuorma on induktiivinen.

Tämmöisestä voi, ja mä olen joskus rakentanutkin, "kynnenkokoisen" valohimmentimen, joka ei edes lämpene. Olis varmaan just kysyjän tarkoittama valojen regulaattori. Tein kerran myös "bulletproof" tyyppisen moottoriohjaimen muurahaishapon annostelupumpin DC-moottorille traktoriin liitettävään lisälaitteeseen. Asiakas tykkäsi tuosta bipolaarisuudesta. Laite toimi, vaikka sen kytki miten päin tahansa moottorin johtoon. Olivat käyttäneet aiemmin parin kilon painoista tehopotikkaa (rheostaatti) 150 watin moottorin sarjasäätimenä. Mä tein saman tupakkiaskin kokoon...)


Valitettavasti mun mopossa ens talveksi eteen tulevat työt on lähinnä öljyvuotoja ja hitsaamista. Niissä ei mun elektroniikan alkeistiedoista ole juuri apua, ja noita muita käden taitoja on hieman...

JKKo