Tehot takarenkaalta?

[jrm69]

Kuinka monta heppaa enemmän vakio 114 moottorilta välittyy 150 renkaalta verrattuna 240mm renkaaseen?

[-Harikka-]

Tuota, eihä se dyno mittaa renkaan leveyttä/kosketuspinta-alaa, moottoripyöränkään tehoja mitatessa
Ihan willina miun omana arvaus miele-puoli-pitteenä, ei oo pyöree roviilisen katu moottoripyörän renkaan leveyellä juurikaan eroa, tiehen välittyvästä tehosta...

[jrm69]

Ok. Aattelin lähinnä painoa, kyllähän 240mm vanteineen on paljon painavampi joten luulisi tulevan enemmän tehohäviötä.

[UrpoTJ]

Ei se taida tehoon eikä vääntöön se takavanteen ja renkaan paino vaikuttaa. Jos on enempi painoa ajoneuvossa niin vähän hitaammin se kiihtyy. Ja painava takavanne/rengas-yhdistelmässä on hiukan siinäkin enemmän hitausmomenttia joka vähän kiihtyvyyttä hidastaa. Mutta ei taida tuolla olla käytännössä merkitystä.

[JKKo]

Ei se taida tehoon eikä vääntöön se takavanteen ja renkaan paino vaikuttaa. Jos on enempi painoa ajoneuvossa niin vähän hitaammin se kiihtyy. Ja painava takavanne/rengas-yhdistelmässä on hiukan siinäkin enemmän hitausmomenttia joka vähän kiihtyvyyttä hidastaa. Mutta ei taida tuolla olla käytännössä merkitystä.

Mittauksessa vaikuttaa vähäsen, jos on inertiadyno. Ja jos on jarruttava dyno, niin vielä vähemmän. Luulen niin. Isompia eroja saa kahden eri dynon välillä eli hakee sen parhaan lapun sieltä, missä kalibroinnit ovat kauimpana metsässä.

[UrpoTJ]

Juu, tuo on totta. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin inertiadynossa testauksessa "kiihdytetään" ja vastavoimana on periaatteessa vauhtipyörä, jonka hitausmomentti (ja ehkä joku lisäjarrutuskin) on se vastustava voima. Silloin takapyörän oman massan ja hitausmomentinkin kasvu vaikeuttaa kierrosten nostamista. Mutta dynon vastus taitaa olla iso suhteessa takapyörän hitausmomentin vastuksen.

Jos taas on jarruttava eli "steady state"-dyno, niin silloin ei taida olla takapyörän painolla merkitystä, siinähän ei mittauksen ja säädön tapahtuessa kiihdytellä vaan ollaan vakiokierroksilla?

Menee ehkä vähän off topiciksi, mutta onkohan niin että kun HD:ssä on aika isoja massoja esim. kampi- ja tasapainoakseleissa, niin saadaan suurempia lukuja jarruttavalla dynolla?

[Pertti]

Minusta nuo dynot on sellaiseen tarkoitukseen, että nähdään jonkin tehdyn toimenpiteen jälkeen muutos.
Teho ja vääntö ovat vaan lukuja, joiden perusteella näkee tuliko lisää, vai menetettiinkö jotakin.
Tärkeämpiä ovat ne luvut ja käppyrät, jotka on saatu pakokaasusta. Ne kertovat aika suoraan, kestääkö kone ja minkälaista ajoa se kestää.
Veikkaan, että jokainen dynamometri on oma laitteensa ja viimekädessä mittaajankin toiminta vaikuttaa lopputulokseen.
Minulla on sellainen käsitys, että seospuolen säätämiseen dyno on hyvä, mutta teho- ja vääntökäppyröillä ei kannata sokeasti tuijottaa lukemiin, vaikka ne hienoja ovatkin.
Siis, jos tehdään muutoksia, niin pitäisi käyttää aina samaa testilaitteistoa ja olisi keskityttävä enemmän muutoksiin kuin itse lukemiin tehon ja väännön kanssa. Palotapahtumaa mitattaessa taas lukemat kertovat aika hyvin missä mennään moottorin tulevaisuuden kanssa.

[KariFS]

Sellainen vanha nyrkkisääntö autopuolelta on tullut kuultua, että kilon kevennys pyörässä vastaa viiden kilon kevennystä korissa. Tämä siis kiihdytyksen ja jarrutuksen kannalta. Jousittamattoman massan kevennys vaikuttaa mukavuuteen ja käsiteltävyyteen. Motskarissa lisäksi saattaa tulla eroa perstuntumaan hyrrävoimienkin vaikutuksesta.

[ranze]

Varttimaili ei valehtele. Monet dynot antaa uskomattomia lukuja mistä asiakkaat ovat tyytyväisiä. Hommahan on kuin Speden ruuvilla säädettävä punnuspaino. Pirullako sen tarkistat? Uskon enemmän sellaista dynolappua joka lupaa vähiten.
https://www.rbracing-rsr.com/orcadyno.htm

[JKKo]

Syksyllä kävin koittamassa slantsixillä olevaa Darttiani dynossa. Siinä on se pienempi 170 kuutiotuuman kutonen, automaatti haaskaamassa voimaa ja peränä seiskavartti vähän vakiota tiuhemmalla välityksellä.

Dynotus autolle oli mulle ensimmäinen. Perä ilmaan. Fillarit pois ja niiden paikalle laipat, joiden perään kytkettiin nestetoimiset "jarrut". Sit koepäristelyä ja eka veto. Sen verran oli numerot päässä, että totesin mittaajalle etten halua tuosta lappua, vaan säädän hieman. Pistin sytkää kaksi astetta myöhäiselle ja samalla katosi 11kW jonnekin. Takapyörätehosta katosi. Ei noita persdynossa voi kuulemma säätää, mun niin vaan olin saanut sweetpotin jotenkin kaiveltua.

Mitattiin tehot löysällä hukkiksen jousella, otettiin kaasupedaalilla kaunis käyrä, joka sakkasi 1600 kierrosta ennen rajoittajaa ja sitten se sytkämyöhästys. Kellontarkkaa mittausta.

Mitä oon tuota 883/1200/turbo kikotinta takapyöräinertiadynolla katsurille mitannut, niin ne on kyllä arvauskoneita vs tommonen tarpeeksi iso jarrudyno.

Pikkuslantin takapyöräteho päätyi moottoritehoksi, kun sattumalta kerroin oli 1. Kaikki olivat tyytyväisiä tulokseen. Katsuri kehui lopputulosta hyväksi.