Harley-Davidson Club Finland

Tervehdys.

Asiaa on ehkä käsitelty aiemmin ainakin sivuten muissa keskusteluissa, mutta...

Pähkäilen (niinkuin muuta tekemistä ei olisi) miksi ruisku?

Tulin tähän tulokseen: Kun prätkä on tehdastoimituksena, niin se on OK. Se on valmiiksi kalibroitu säätämään ja kaikki on OK. Helppokäyttöinen ja aika huoleton kun kaikki toimii. Sekin OK. Käyrät ym. käppyrät on nätit ja ajaminen tasaista.

Mutta annas olla kun lähdetään ottamaan irti lisää tehoja. Tulin siihen lopputulokseen, että huitsin nevadaan koko ruiskuheepeli. Heti kun vaihdat paremman putsarin ja pönttöä, niin jo ollaan kusessa; osta sit kaikenlaisia digiboxeja ym.

Katotaan miten käy meikäläisellä. Luulenpa, että kaiken tuhlaamisen ja ihmettelyn jälkeen (jos meinaan oikeasti tehoa lisätä), vaihdan hyvään kaasariin. Loppujen lopuksi ehkä taloudellisempi ostos, tehoa lisää ja säädöt aina kohdallaan ja se on vielä helpompi tehdä.

Siis miksi ruisku? Eikö sittenkin kaasari? Samat ainekset, bentsiiniä ja ilmaa, sinne imusarjaan ja helpommin sekä laajemmin säädettävissä. Kyllä hyvällä kaasarilla saadaan kauniit dynokäppyrät

Nyt tietäväiset kertokaa.

Et varmasti arvannut että sekoitan lusikkani tähän soppaan ensimmäisenä...

Tänä päivänä kaikki jotka ovat moottorivirittämisen alalla jotain autopuolella käyttävät ruiskua. Siis nyt puhutaan jenkkiveekaseista jonka moottorikonstruktio on lähes yhtä vanha kuin HD:n.
Ruisku tarjoaa yksinkertaisesti paremman säädettävyyden - olettaen tietysti että vehkeessä on säädettävä aivoboxi - koko kierrosalueelle, joka vuorostaan mahdollistaa parhaan mahdollisen väännön ja tehon kaikilla kaasukahvan asennoilla. Tietysti hommaa helpottaa se, että ohjelmoitavia systeemejä löytyy tänä päivänä joka nurkan takaa.
Kaasaria on yksinkertaisesti mahdoton säätää niin, että se olisi täydellinen kaikilla osa-aluiella. Jos otat siitä kaiken mahdollisen tehon huippukierroksilla niin varmasti joku osakaasualue prötää ja käy liian rikkaalla/laihalla. Myöskin kaasuun vastaamiseen menee ruiskulla murto-osa siitä ajasta kuin kaasarilla.

Kaiken tämän kylkiäisenä saat vielä optimoidun polttoaineen kulutuksen. Mitä itsellä on kokemusta X1:sen ruiskusta niin en kyllä ikinä vaihtaisi sitä kaasariin.

En tiedä vaikuttaako mopotouhuissa mutta yksi ruiskun nimeen vannovista harrasteryhmistä on offroad-miehet. Ruiskun kanssa ei ole väliä miten päin auto on, kone saa aina bensaa. Ehkä tämä tulee kysymykseen kun Lexa keulii takalamppu maassa 200km/h...

Palataan aiheeseen, nyt en keksi enempää!

No niin,

Just sitä odotin, että milloin Hemuulini truuttaa ruiskunsa tähän soppaan.

Jep. Tossahan aiemmin on ollut juttua ruiskuista. Muistaakseni Jiivee kirjoitti jenkkiautojuttua jne.

En tiedä, mites noissa muissa prätkämerkeissä ja autoissa tämä ruiskuttelu ja säätöhomma toimii mutta tässä tää homma tuntuu olevan mutkikasta kun haluaa säädellä. Kaikki ihmettelee Power commanderia ja siunailee onko siitä mihinkään. Joko se ei toimi todellakaan tai ei osata ohjelmoida???

No, minulla on yks kokeilujuttu meneillään. Kerron sitten josko se toimisi.

Palaan tähän asiaan myöhemmin.

Tuossahan aikoinaan "Best of Buell" -topicissahan sinäkin Lexa olit henkeen ja vereen ruiskun kannattaja. Suothan tässä vaiheessa suoran lainauksen aikaisemmasta paatoksestasi:

"Kaasarilla saa lisää tehoa todistettavasti. Mutta se ei pidä esim. huolta seoksen säädöstä ym. Buellin kone on jo viritetty ja se on tarkoitettu myös pitkäjaksoiseen kovaan ajoon. Kaasarilla kovassa pitkässä ajossa takapytty käy kuumana ja seos laihana ja sit poks. Huom. tää on revittely kone."

Mistä nyt moinen epäluulo? Eikö pappapomperille riitä se reilut sata hummaa mitä bulusta helposti saa? Itselläni oli aikoinaan tuo Power Commander III, en osaa sanoa mitään sen vaikutuksesta kun en ikinä dynottanut bulustani. Ainoa mikä siinä jäi vaivaamaan oli se että se ei puuttunut sytkän säätöön mitenkään. Äkyllähän oli aikoinaan Hestecin struuttasysteemi omassaan ja ainakin herra väitti, että eroa on kuin ahdetun ja vapaastihengittävän koneen välillä. Kuinka paljon hestec käytti alkuperäiskomponentteja vai oliko se kokonaan uusi systeemi, en tiedä.

Vai onko tämä vain katala yritys herättää uudelleen henkiin chatboardilta jo vaiennut buell-keskustelu...

kirjoitit Hemuli Hestecistä menneessä aikamuodossa....... taitaa kuitenkin olla vielä voimissaan:
http://www.sci.fi/~hestec2/mpindexF.htm

Ei se H-D:n tai Buellin ruisku ihan noin hienosti toimi, kyllä varsinkin vanhemmat H-D:n ruiskut on melkosia murheenkryynejä. Autopuolella ne toimii, mutta ei H-D / Buell rintamalla. Tai no sen verran pitää loiventaa että nykyiset ruiskut toimii jos fillari pidetään täysin orkkiksena.

Ei mulla ole koskaan ollu vaikeuksia saada kaasarin seokset tasaisiksi koko kierrosalueella, penkissä sen pystyy säätämään ja testaamaan. Taitaa hemuli nyt puhua ilman parempaa tietoa.

Olen sitävastoin törmännyt aika moneen ruiskuun, jota ei koskaan ole saatu kohdalleen. Vakio-osilla ja vakiokuntoisessa fillarissa toimii kuin unelma, mutta kun jotain vaihdetaan niin ei ole enää koskaan kohdallaan. Nämä uudet kai toimii hiukan paremmin varsinkin jos hommaa pelkästään tehtaan palikkaa. Mitään omia putkisysteemeitä tai muita virityksiä on ihan turha suunnitella. Vanhemmat ruiskut ei toiminu edes tehtaan viriosilla.

Lisäksi ongelma on se että suomessa ei ole yhtään lafkaa joka todella osaisi H-D:n ruiskua säätää, ei ainuttakaan. Myös ruiskun vaihtaminen kaasariin on käytännössä mahdotonta. Pyörään joutuu vaihtamaan niin paljon osia että se ei kannata. Muutamia mainitakseni: tankit, sytkä, suuri osa johdotuksesta, lataussäädin, ym.

Ensi vuosi menee siinä mielessä hurjaksi että mitään isoa H-D:tä ei tuoda suomeen ilman ruiskua. Eli vuosimalli 2003 on ainakin meikäläiselle viimeinen H-D vuosi.

Pakko heittää jotakin, miksi vastustaa kehitystä kun hemuli tossa jo kertoi miksi ruisku on parempi, minä ainkaan en ruiskusta luopuisi jos mulla semmonen ois, päin vastoin tekis mieli heittää se soppatykki vek ja laittaa sinne ohjelmoitava ruisku, pc:stä piuha kiinni ja alkaa säätää. paljon parempia mahdollisuuksia ja fiksua tekniikkaa, pitäkäähän ruiskuista kiinni.

jk kirjoitti: Lisäksi ongelma on se että suomessa ei ole yhtään lafkaa joka todella osaisi H-D:n ruiskua säätää, ei ainuttakaan. Myös ruiskun vaihtaminen kaasariin on käytännössä mahdotonta. Pyörään joutuu vaihtamaan niin paljon osia että se ei kannata. Muutamia mainitakseni: tankit, sytkä, suuri osa johdotuksesta, lataussäädin, ym.

tankin vaihto ? käsittääkseni polttoainehanan vaihto riittää...... voin taas jälleen olla väärässä.......

jk kirjoitti:Ei mulla ole koskaan ollu vaikeuksia saada kaasarin seokset tasaisiksi koko kierrosalueella, penkissä sen pystyy säätämään ja testaamaan. Taitaa hemuli nyt puhua ilman parempaa tietoa.

Ruiskuista ei ole sen enempää kokemusta kuin yhden kesän ajot Buell X1:sellä jossa seuraavat varusteet: RRC Putsari, V&H änkkäri sekä Power Commander III säädettävä ruiskuboxi. Isompia virityksiä en ehtinyt laitteeseen tehdä ennen kuin se ostettiin minulta pois. PC III:seen kokeilin läppärin kanssa muutamia eri käyriä, en puuttunut sen tarkemmin ruiskun ohjelmointiin. Tosin se olisi vaatinut speciaalilambdan jotta PC III:sella olisi pystynyt kajoamaan keskialueen säätöihin.

Buellin ruiskussa miellytti eniten sen helppous. Monia kaasaripyöriä omistaneena (ja jokaisen myös toimimaan saaneena, huom.) tuntui Buellin ruisku toimivan niihin verrattuna kuin ajatus. Kaasarin kanssa kun tuo penkitys olisi miltei välttämätöntä, viimeiseen versioon olen tosin duunannut lambdat jotta voin säätää sen seosmittarin avulla. Penkityksen ongelmana näen siihen käytetyn ajan vs. siitä veloitettava maksu. Perheellisellä ei yksinkertaisesti ole varaa tuntitolkulla säädättää kaasaria dynossa.

Kyllähän kaasarin saa "toimimaan" kaikilla kierrosalueilla, mutta ruiskun pirulainen kun säätää toimintaansa koko ajan pyrkien pitämään seoksen mahdollisimman lähellä stokiometristä huolimatta sääolosuhteista, ilman ohentumisesta ajettaessa vaihtelevien korkeuserojen alueella, huonompilaatuisen polttoaineen käyttöä jne. jne. Kaasari taas pitäisi säätää jokaista erilaista tilannetta varten erikseen.

Viitaten JiiVeen huomautukseen Hestecistä, en väittänytkään etteikö näitä ruiskuja enää olisi. Puhuin Äkyn entisestä Buellista jossa moinen härveli oli. Käsittääkseni ko. pyörä lipattiin sittemmin uuden omistajan toimesta lunastuskuntoon.

Jos lähdetään virittämään ruiskua moottoriin jossa sellaista ei ole ollut, olisi tuo Hestec oiva vaihtoehto koska siinä on koko paketti polttoainejakelun ja sytytyksen säätöön. Käsittääkseni Hariselta löytyy valmis paketti mm. bigtwiniin. Tässä taas rajoittavana tekijänä toimii edelleen perheellisen rakentelubudjetti, hintaa moisella laitteella oli joitain vuosia sitten muistaakseni n. 2500 euroa.

Terve,

Hyvä kun Hemuli otti mun aiemman jutun esille.

"Kaasarilla kovassa pitkässä ajossa takapytty käy kuumana ja seos laihana ja sit poks."

Tossa mun pitää kyllä perua höpinät: Takapytty jäähtyy yhtä paljon oli siinä kaasari tai ruisku. Seos on yhtä laihaa etupytyssä kuin takanakin. Ei kai sillä ole mitään tekemistä ruiskun ja kaasarin kanssa. Vai mitä

Koen ongelmaksi tuon juuri JK:n kirjoittaman jutun. Tuntuu siltä, että keltään ei saa kunnon vastauksia tai ei osata. Valmiita ollaan myymään mitä boxeja vaan, mutta selkeitä kokemuksia, jotka sisältäisi tuloksia ei ole tullut eteen. Kokeilemme lähiaikoina yhtä, niin nähdään se sitten.

Kuten JK tuossa kirjoitti, niin tulevaisuudessa ruisku H-D:tä tulee lisää markkinoille. Luulisi olevan tilausta moisille hyville ruiskusäätäjäosaajille.

En aio luopua ruiskuheepelistä mutta kun alkaa suututtaa oma tietämättömyys. Olen nähtävästi aika perfektioinisti, kun pitää saada tarkaa tietoa jota en nyt vaan saa.

Neuvoja olen saanut siitä, että mistä niitä säätöpalikoita ja boxeja saa mutta yksikään ei ole selkeästi sanonut, että tällä ja tällä säätöpalikalla säädöt toimii kokeiluun perustuen varmasti.

Tuossa Hemuliini kyseli jo papppomperin tehohaluja. No, ihminen on semmoinen kyltymätön. Siis mikä ettei. Taitaa kyselijä tunnistaa oireet.

Siispä rupean selvittelemään ja kokeilemaan.

PS. pukinkontissa saattaa olla pussillinen erilaisia boxeja ja ohjelmia

Terve,

Se olin minä se äskeinen. Piru kun välillä tää himakone heittää pois rekkarista.

Lexa kirjoitti:Tossa mun pitää kyllä perua höpinät: Takapytty jäähtyy yhtä paljon oli siinä kaasari tai ruisku. Seos on yhtä laihaa etupytyssä kuin takanakin. Ei kai sillä ole mitään tekemistä ruiskun ja kaasarin kanssa. Vai mitä

Ei ehkä kuitenkaan... Buellissahan ruisku haistelee seosta nimenomaan takapytyn pakokäyrässä olevalla lambdalla, jolloin se korjaa seosta nimenomaan tuon "heikoimman lenkin" mukaan. Tällöin etupytty saattaa käydä rikkaammalla mutta pienempi paha se kuitenkin on.

Itse pitäisin (toimivan) ruiskun parhaana puolena nimenomaan tuota aikaisemmin mainitsemaani jatkuvaa säätöjen muuttumista vastaamaan kulloinkin vallitsevia olosuhteita.

Se, että Suomesta ei löydy tietäjiä vastaamaan kysymyksiin kielii kahdesta seikasta; puutteellisesta koulutuksesta sekä kyselijöiden vähyydestä. Prätkissä tuo ruiskuteknologia on kuitenkin vielä lastenkengissä.

Melkein kehottaisin ottamaan yhteyttä Hestecin Hariseen ellet jo ole niin tehnyt. Sillä miehellä ainakin luulisi olevan kaikki tarvittava tieto ruiskun henkimaailmasta.

Mulle kauppias suositteli lämpimästi kaasariversiota kun se tiesi että laittelen sitä mopoa kumminkin.... On kuulemma varmempi laittaa ja helpompi säätää, tiedä sitten kun ei ole ruiskusta kokemusta. Ei valittamista, ainakaan toistaiseksi paitti että tällä viikolla kun on ollut kylmä, jo lähellä nollaa, on kone ruvennut yskimään.

Tässä sulle Lexa Hestecillä varustetun bulun dynokäyrä.

Tuossa kiinnittää huomiota erityisesti käyrien tasaisuus. Tehokäyrä nousee käytännössä lineaarisesti aina 7130 rpm asti ja vääntöä yli 100Nm 2500rpm:stä lähtien. Haluaisinpa nähdä kaasarilla varustetusta koneesta samanlaisen.

BUELL WITH HESTEC AND HESTEC THROTTLE BODY 82KW(111Hp) / 7130RPM and 127Nm / 5190RPM

Kiitos Hemuli, JV ja monet muut kun jaksatte olla kiinnostuneita.

Sainpahan jutun aikaan

Ei ehkä kuitenkaan... Buellissahan ruisku haistelee seosta nimenomaan takapytyn pakokäyrässä olevalla lambdalla, jolloin se korjaa seosta nimenomaan tuon "heikoimman lenkin" mukaan. Tällöin etupytty saattaa käydä rikkaammalla mutta pienempi paha se kuitenkin on.

Kun nyt tämä jää vaivaamaan, Miksi etupytty olisi rikkaammalla kuin takapytty. Eikö molempiin mene imusarjan kautta samat seokset, jos pytyt ja kannet on identtisessä kunnossa? Onko sillä väliä onko ne peräkkäin vai rinnakkain? Samat söössit menee molempii. Eiks niin?

Kiitos muuten vinkistä sinne Hestecciin. Tommoset käppyrät ois kivat. En mä tiedä mitä mä niillä tekisin mutta sai sitä kuuluisaa pituutta lisää.

Koulussa kun toi fysiikka jäi vähemmälle ja kiinnostus keskittyi taiteelliselle puolelle (myös tyttöjen muodot kiinnosti)

Toiveena:Henkselinpaukuttelija