Edellinen kesä meni miten meni ja oli vähässä mielenkiinto kasata pyörää. Kun oli toimiviakin ajopelejä tallissa, niin tuli vaan ajeltua. Eipä tullut ajoakaan normaaliin tapaa, kun ei ollut tapahtumia ja työmatkakin jäi pois kun pistettiin etätöihin.
Nyt sitten talven aikana hiljalleen nysvätty mopoa kasalle ja viimeisen parin viikon aikana loppurutistus. Paikallisella kauppiaalla on käyty vähintään kerran viikossa hakemassa kaikkea pientä mitä sattui puuttumaan.
Sunnuntaina koitin ensimmäistä kertaa tulille, mutta eipä lähtenyt. Kun akku oli sahattu tyhjäksi huomasin, että bensaa tulee kaasarista joka välistä, joten ei ihme jos sitä ei pyttyihin asti riittänyt. Heti maanantaina Tykkitornille hakemaan keihäsen korjaussarja. Eilen sain ruuvattua kaasarin paikalleen ja työnsin pyörän ulos uudestaan testikäynnistykseen. Lupaili heti ekalla ja kolmannella sitten pärähti käyntiin. Nostajat kun saivat öljyä ja kone lämpesi, niin johan se alkoi kuulostaa normaalilta.
Elossa!
Aiemmin paikalla oli V&H Straight shotsit, jotka olivat turhan kovaääniset meikäläisen makuun ja lisäksi niillä sai ala- ja keskialueen väännön kadotettua lähes totaalisesti. Tilalle tuli 2000-luvun kaasari TC:n putket, joista porasin reikäsahalla vaimentimesta ensimmäisen välilevyn irti. Äänet ovat nyt ihan kohtuulliset, jotain 85 dB luokkaa tyhjäkäynnillä. Katsotaan nyt sisäänajon jälkeen, että avarretaanko putkia vielä lisää vai jääkö noin.
Kummasti tulee talliin tilaa kun saa laatikoihin varastoidun osat ruuvattua pyörään.