kolkotus

[Crankshaft]

Smuigen kommenttien innoittamana (ja rommilasin täyttökierroksella) äidyin aukomaan paketteja ja ottamaan topicin viimeisimpien postausten aiheena olevan KB272-männän lähempään tarkasteluun (kun se sattuneesta syystä oli mahdollista).

Männäntapin reikä on silmämääräisesti keskellä, MUTTA puristussuhdetta (vakio 883:n kansilla) alentava männän laen koverrus/muotoilu ei ole symmetrinen! Lisäksi tarkempi ihmettely paljasti, että männän IMUpuolen helma on pakopuolen helmaa LYHEMPI. Tässä suunnittelija on testaamalla mitä ilmeisemmin hakenut Smuigen mainitsemaa kokonaisuudessaan lyhempien helmojen/mäntien pienemmän painon vaatimaa tasapainotusta (lyhempi helmahan = pienempi pinta-ala ja vähemmän tavaraa = kevyempi. Nämä taas vähentävät kitkaa [lyhyys] ja liikkuvia massoja [keveys] = lisää tuotettua tehoa ja vähemmän kitkan aiheuttamaa lämpöä männän liikkuessa sylinterissä...).

KB:n männät voi siis asentaa väärinpäin - itse männissä ei myöskään ole nuolia tai muita ohjeistuksia asennuksen suhteen. Mäntien lakiin viistotut "venttiilien kolot" - jotka ovat nekin erikokoiset - voivat antaa osviittaa, mutta käytännössä paperiohjeet on hyvä olla asennettaessa. KB:n männät asennetaan asennuspiirroksissa suhteessa kaasuttimeen. Ohessa linkit KB272-mäntien perustietoihin ja asennusohjeisiin.

Männän kuva perustietoineen löytyy valmistajan sivuilta eli täältä:

http://www.kb-silvolite.com/kb_moto/cyc ... ls&P_id=11" onclick="window.open(this.href);return false;


Asennusohje KB:n männille löytyy täältä:

http://www.kb-silvolite.com/assets/moto ... insert.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Näiden lisäksi kyseessä voi tietenkin olla ns. mäntien "maanantaierä", jolloin ne eivät tehtaalta lähtiessään vain vastanneet annettuja speksejä ja ovat siten lähtökohtaisesti vialliset.

.

[smuige]

KB272-männän lähempään tarkasteluun

Männän tapin reikä on silmämääräisesti keskellä, MUTTA puristussuhdetta (vakio 883:n kansilla) alentava männän laen koverrus/muotoilu ei ole symmetrinen! Lisäksi tarkempi ihmettely paljasti, että männän IMUpuolen helma on pakopuolen helmaa LYHEMPI.
.

Imupuolen helma männissä (eli keskellä) on siitä syystä lyhyempi pitkähelmaisilla männillä, että ne käyvät alhaalla dunka-dunka tahtiin hieman peräjälkeen ja osuisivat toisiinsa, jollei helmaa olisi viistetty. Ilman rommia, tai rommin kanssa

Tuo männän laen "kaiverrus" on / pitäisi olla symmetrinen, tai ainakin peilikuva. JOS männäntappi on keskellä mäntää.
Jos se ei ole keskellä niin sitä olisi silti silmämääräisesti vaikea havaita.

[Crankshaft]

Toisin sanoen, ja tässä tapauksessa täysin hypoteettisesti, mäntiä EI voi laittaa väärinpäin (premissit eli taustaoletukset: jos ja vain jos, ne ottavat helmoista kiinni toisiinsa silloin, kun kumpikin männistä on asennettu väärinpäin [pitkät helmat ottavat yhteen koneen käydessä], tai kun vain toinen on asennettu väärinpäin [ottavat yhteen koneen käydessä tässäkin tapauksessa]). Muussa tapauksessa kyse on ns. "henkimaailman ilmiöstä", joka voi tapahtua vain rommin vaikutuksen alaisena (se toimii sittenkin!).

Hyvä pointti: miten "kaiverrus" on symmetrinen ja suhteessa mihin? (kirjallisen ilmaisun ongelma ). Männänlaki on peilikuva tapauksessa, jossa mäntää tarkastellaan etu-takalinjan suhteessa. Kun mäntä laitetaan puoliksi etu-takalinjan suhteessa, puoliskot ovat peilikuvat silmämääräisesti (ks. kuva linkistä).

Tässä tapauksessahan minun ei tarvitse mitata männäntapin kohtaa, sillä otan kyseenalaistamattomana faktana seuraavan: "Tuo männän laen ´kaiverrus´ on pitäisi olla symmetrinen, tai ainakin peilikuva. JOS männäntappi on keskellä mäntää."

Testissä käytettyä "mittaria" ei ole kalibroitu, ja siihen on saattanut vaikuttaa nautitut etyylialkoholipitoiset aineet. Mittarin reliabiliteettitarkastelut on siten syytä jättää puolueettomalle taholle...

Johtopäätökset: 1) annetuilla oletuksilla KB:n mäntiä ei voi asentaa väärinpäin (moottori ei toimi männänhelmojen ottaessa yhteen). Moottori toimii, joten kilinä ei voi johtua väärinpäin asennetuista männistä. 2) KB272-männäntappi on keskellä, koska männän laen "koverrukset" ovat peilikuvia männänlakea tarkasteltaessa sen etu-taka-suhteessa.

[smuige]

Hyvä pointti: miten "kaiverrus" on symmetrinen ja suhteessa mihin? (kirjallisen ilmaisun ongelma ). Männänlaki on peilikuva tapauksessa, jossa mäntää tarkastellaan etu-takalinjan suhteessa. Kun mäntä laitetaan puoliksi etu-takalinjan suhteessa, puoliskot ovat peilikuvat silmämääräisesti (ks. kuva linkistä).

Tässä tapauksessahan minun ei tarvitse mitata männäntapin kohtaa, sillä otan kyseenalaistamattomana faktana seuraavan: "Tuo männän laen ´kaiverrus´ on pitäisi olla symmetrinen, tai ainakin peilikuva. JOS männäntappi on keskellä mäntää."

Symmetrinen suhteessa vaikkapa imuventtiiliin. Normaalisti koneen keskellä, paitsi XR mallit (tai mun special Shovel-XR-kone)
Siis siten, että Imuventtiilin puolella on oltava isompi kolo / tila / "kaiverrus" JOS on assymmetrinen.

Ja jos mäntä on kupera ja muuten muotoiltu laeltaan huomioiden sytytystulpan paikka, niin silloin niitä ei voi vaihtaa keskenään. Nämä männät on merkitty R = rear = taka ja F = front = etu.

[Crankshaft]

Jep, topicin tulokset lienee syytä vetää yhteen jossakin vaiheessa selvyyden vuoksi.

Mäntiä on erilaisia kuten todettu. KB272 mäntä ei ole täysin symmetrinen - imupuolen (koneen keskellä) venakolo on suurempi kuin pakopuolella oleva kolo. Männän "koverrus" on peilikuva etu-takasuhteessa, ei vasen-oikea-suhteessa. Imupuolen männänhelma on myös lyhempi aiemmin Smuigen mainitsemasta syystä (kiitokset täydennyksestä). Nämä seikat käyvät selväksi tarkastelemalla niin mäntää kuin aiemmin linkittettyjä asennusohjeita (vaikka männissä ei ole ilmoitettu kirjainkoodilla etu-/takamäntää erillisesti). Oikeastaan vain näillä (kuva ohjeesta tai venakolot + helma + millä puolella on männän päällisen kovertamaton osa) tekijöillä on väliä konetta kasattessa. Muut ovat toissijaisia seikkoja.

Kysymys - toimiiko mäntien osalta "väärin" kasattu kone? - on hankala. Edeltävä keskustelu on ollut hypoteettista: en tiedä onko joku testannut moottorissa sitä, voiko mäntiä laittaa väärinpäin ja osuvatko männänhelmat toisiinsa, pyöriikö kone ylipäätään. Lisäksi tilanteeseen vaikuttaa se, kumman sylinterin mäntä voisi olla sattumalta väärinpäin. Voi siis olla, että KB:n männät toimivat väärinpäin asennettuna (vaihtoehdot: molemmat väärin, etu väärin taka oikein, etu oikein taka väärin - tästä ongelmastahan [mäntien väärinpäin asennus] keskustelu mäntien osalta lähti liikkeelle. Ja jokainen lisätieto vie eteenpäin).

Selvää on kuitenkin se, että "oikein" asennettuna - yhdessä pakkauksessa toimitettuja kahta KB:n mäntää - ei voi vaihtaa keskenään.

.

[harley-pilot]

Off topic

"kuuntelee" knock-sensor

Se on kiihtyvyys sensori. Se ei kuule mitään.

[juky2200]

Oletteko mitanneet männän ja kannen välyksen, koska tästä syystä mulla aikoinaan Sportista tuli ensimmäinen ja viimeinen HD...
Jenkkien kirjallisuudesta tonkimani välys (usea lähde) ei ollut lähellekään riittävä, vaan männät kolisi kanteen mennen tullen.. (laakerien läpikäynnin jälkeen vasta uskoin, että välystä oli kasvatettava hieman paksummalla kannentiivisteellä)
Lopulta konversio sportti oli täysin kolinaton moottori - kun vein sen vaihtoon

[Crankshaft]

Jälleen relevantti kommentti tähän topiciin.

Engl. termi on deck height eli männän suhteellinen korkeus sylinteriin yläkuolokohdassa.

Buzzellilta (2006, 92-94) lainattua/käännettyä (eli en ota vastuuta tietojen luotettavuudesta ): Deck height mitataan seuraavasti: sylinterin tiiviste paikoilleen, mäntä renkaitta pyttyyn, prikkojen avulla kiristetään KÄSIN 2 kansipulttia niin että tiiviste kiristyy ja pyöritetään mitattava mäntä yläkuolokohtaan (TDC). Mitataan männäntapin kohdalta rakotulkilla sylinterin laen ja männän laen erotus. Luvut paperille (merkitään + eteen jos mäntä yli sylinterin laen, miinus jos männänlaki jää sylinterin sisään). Yleensä mittaustulokset ovat välillä -0.007 ja +0.007 tuumaa tehtaan 0.017 sylinteritiivisteellä. Esim. jos mittaustulos on -0.007, käytä 0.010 sylinteritiivistettä ja 0.027 kannentiivistettä, jolloin männän ja kannen väliksi (deck height) tulee 0.027 tuumaa.

Toisin sanoen deck height pitäisi saada optimissaan välille 0.020-0.030. Buzzellin (2006, 93) mukaan tällä välyshaarukalla saadaan paras kaasuun vastaavuus ala- ja keskikierrosalueilla sekä viileämpänä käyvä kone. Säädöt tietenkin mieluummin yli kuin ali - alle 0.020 mäntä saattaa ottaa kylmänä kiinni kanteen (välys kasvaa 0.040 moottorin saavutettua käyntilämpötilan). Omassa projektissa pidän miniminä tuota 0.030 deck heightiä.

Päätelmä: kolkotus kylmänä saattaa hyvinkin johtua liian pienestä deck heightistä.


Off topic: Nakutussensoreita on varmaankin useampaa sorttia. Knock-sensor - niinkuin sen ymmärrän - on (ainakin autoissa) lohkoon kiinnitetty mikrofoni, joka "kuuntelee" (ei kuuntele [ei siis ilman heittomerkkejä - olen vielä sen verran humanisti, että en usko minkään keinotekoisen pysyvän kuulemaan samalla tavoin kuin ihminen ja tekemään spontaanisti tulkintaa kuulemansa perusteella]) tietyillä aaltopituuksilla esiintyviä ääniaaltoja, tässä tapauksessa "detonaatio-nakutusta". Aiheesta kiinnostuneille lisää infoa täältä - saitilta voi jopa "nähdä" detonoinnin aiheuttaman äänen (ääniaallon frekvenssi graafisena esityksenä):

http://home.netcom.com/~bsundahl/knock/ ... Sounds.htm" onclick="window.open(this.href);return false;