matant kirjoitti:Eli tätäpä juuri tavoittelin, että kumpi ompi parempi: Isompi / pienenpi kansitilavuus verrattuna sylinterin iskutilavuuteen, kun lasketaan tuota kokonaisuutta? Onko suuremmalla kansitilavuudella merktitystä inertiaan ja sitä kautta täyttöön?
Sekä se, että mihin dynaamiseen optimi puristussuhteeseen näissä katumoottoreissa pitäisi pyrkiä, jotta esim. TC moottorin vakio startti pyörittää ja detonaatiot ei vaivaa pumppubensalla?
Onko siis summa summarum: Dynaamiseen optimi ruttuun päästäksemme voidaan siihen päästä monilla eri tavoin ja "hyöty / tilanne" on kuitenkin sama?
Niin ja sitten päästäänkin squishiin. Minkäverran TC kannessa tulisi jättää?
Kun ei kerta unikaan ole tullakseen, niin naputellaan tähän nyt sitten jotain. Eiköhän se pienempi kansitilavuus ole siinä tapauksessa parempi, jos ei nakutusta vielä tule. Ottomoottorista saatava teho & vääntö kun on suoraan verrannollinen männän päällä olevaan keskipaineeseen, jota bensiiniä poksuttelemalla nostetaan. Jos männän päällä oleva tilavuus on ykk:ssa pieni, ja männän päälle on saatu sama löpön ja ilman seosmäärä kuin alkutilanteen suurempaan, niin tottapa se räjähdyksen tuottama painekin on sitten sitä mukaa suurempi.
Suurempi palotilan tilavuus ei inertiaa (seoksen liikemäärää) nosta, koska tekijöinä liikemäärässä on massa ja nopeus. Kaasun virtausnopeutta voidaan nostaa kanavien ja venttiilien parannustöillä ja varsin paljon vaikuttaa moottorin stroukkaaminen. Jos kammen sädettä kasvatetaan, niin männän nopeus kasvaa huomattavasti samalla pyörintänopeudella, mutta koska männän huippunopeus on noussut, niin on noussut myös siihen kohdistuvat kiihtymiset ja hidastumiset. Tämä taas aiheuttaa
Newtonin toisen lain mukaan paljon kovempia rasituksia laakereille ja kammelle ja kaikille mitä nyt vähääkään moottoreista tajuavalle voi tulla mieleen.
Optimipuristusta koskevaan kysymykseen tuskin saat vastausta. En jaksa uskoa kenenkään tämän forumin käyttäjistä kokeilleen omaan koneeseensa 50:tä eri osakokonaisuutta kansia, mäntiä, nokkia, ym. palikoita vaihdellen. Nakutukseen kun vaikuttaa se lämpötilakin paineen lisäksi.
Jos joku vauhtimoguli joskus keksii tuon "dynaamisen optimirutun", ja jos se saavutellaan esim stroukkaamalla ja vaihtamalla männät A ja nokat B, sekä toisena vaihtoehtona vaihtamalla männät C ja kannet D ja nokat E, niin eihän se moottori todellakaan noilla kahdella vaihtoehdolla ole ominaisuuksiltaan sama. Toinen saattaa heittää romut pellolle, kun rinkikello alkaa osoitella otavaa, ja toinen saattaa lähteä silloin vasta kunnolla vetämään.
Tuli ihan liikaa juttua ja pelkkää teoriaa. Itse summaisin tähän loppuun, että tällaiset spekuloinnit on ihan sen itsensä jauhamista. Viisas mies on joskus sanonut: "Don't tell me what you're going to do, show me." Kalkuloinneilla ei mopoon tule yhtään lisää kaakkeja, vaan kokeilemalla ja säätämällä.
