Talvikäynnistys

Keskustelualue H-D harrastajille

Valvojat: Pertti, pressa

Avatar
pp99
Viestit: 80
Liittynyt: 10:22 01.08.2018.
Paikkakunta: Päijät-Häme
Viesti:

Talvikäynnistys

Viesti Kirjoittaja pp99 »

Tämä nyt on tälläinen täytejuttu, kun talvella on hiljaista.
Palasin Espanjasta ja oli pakko kokeillla, että vieläkö himmeli lähtee käymään.

https://youtu.be/hQQ8s9xARis

Täidan jättää sen vaimolle, kun kuulemma haluaa ajaa kortin ensi kesänä ja ostan sitten itselle pitkäkeulaisen vermeen.
pp99 oli jossain mainoksessa vuosia sitten "pelastakaa pantterit, pp99", tai se on sitten vaan dynastia.
Avatar
Sari S
Viestit: 219
Liittynyt: 17:38 12.07.2018.
Paikkakunta: Heinävesi
Viesti:

Re: Talvikäynnistys

Viesti Kirjoittaja Sari S »

Hyvinhän se pärähti käyntiin. Tämä talvi on kyllä vähän tylsää aikaa näillä leveysasteilla motoristille ja puutarhurille. Kesällä sitten olis puuhaa siitäkin edestä. :roll:
2.8.2018- XLH883 -97 "Hukkeri Porsterson" <3
https://nainenjahd.blogspot.com/
Grasschopper1
Viestit: 1318
Liittynyt: 20:50 28.05.2007.
Paikkakunta: Tampere

Re: Talvikäynnistys

Viesti Kirjoittaja Grasschopper1 »

Sun pitää alkaa Sari ropaamaan :D Ei oo tylsää ja aika kuluu talvellakin. Opettelet tekeen ite mahdollisimman paljon, siitä on etua pitemmän päälle. Ja jos sattuu jäämään tielle joskus, tietää hiukan mistä vois olla kysymys...kun ei meitä ritareita aina välttämättä satu samoille nurkille :wink:
Avatar
Pekka L
Viestit: 422
Liittynyt: 13:35 23.01.2008.
Paikkakunta: Hämeenlinna

Re: Talvikäynnistys

Viesti Kirjoittaja Pekka L »

Ja tietysti vielä sekin, että vaikka omat, hyvin huolletut kamppeet toimisivatkin, mutta jos voi kenties auttaa toista, pulaan joutunutta! 8)
Pekka äL
Satulapummi Wakka-Hämeestä
Electra Milwaukee-8 2017
Avatar
Sari S
Viestit: 219
Liittynyt: 17:38 12.07.2018.
Paikkakunta: Heinävesi
Viesti:

Re: Talvikäynnistys

Viesti Kirjoittaja Sari S »

Joo, kyllähän se olis kiva omaa pyörää ropata. Siihen vaan tarviis olla oma talli, missä laittaa.

Tällä hetkellä on elämäntilanne sellainen, että ei oikein voi syrjemmäksi muuttaa ja tässä taas ei ole omaa tai mitään vuokratalliakaan ihan kulmilla. Mutta kyllä me jonain päivänä sit muutetaan vähän enemmän maalle ja sit on talli täynnä vehkeitä. Jos lottovoitto tulee, niin sit on jenkkiautosta lähtien. Muutenkin tämä meidän perhe on sellainen, että tykkäis juosta vähissä tai ainakin rumissa vaatteissa pitkin metsiä. Että ei oikein kaupunkielämä ole meidän juttu. :lol:

Mutta onhan tämä nyt vallan tylsää, ettei pääse edes Porsteria käynnistelemään talvella. :cry:

Olishan se hyvä, jos ymmärtäis vähän oman pyöränsä päälle. Ettei kävis niinkuin entiselle työkaverille, jonka pyörä sammui tienvarteen ja joutui kotoa apua kyselemään. Sai vienon vinkin kääntää varatankille. :D Toi kuulostaa ihan otteelta mun elämästä.
2.8.2018- XLH883 -97 "Hukkeri Porsterson" <3
https://nainenjahd.blogspot.com/
Grasschopper1
Viestit: 1318
Liittynyt: 20:50 28.05.2007.
Paikkakunta: Tampere

Re: Talvikäynnistys

Viesti Kirjoittaja Grasschopper1 »

Pekka L kirjoitti: 18:58 09.02.2019. Ja tietysti vielä sekin, että vaikka omat, hyvin huolletut kamppeet toimisivatkin, mutta jos voi kenties auttaa toista, pulaan joutunutta! 8)
Kyllä nimenomaan näin. Mutta ymmärrän Sari tilanteesi, se ei ole ideaalinen rakentelulle.
Ja pulaan ei ole jätetty ketään...olen huomannut, se on tullut usein takaisin hyvänä. Yritän jeesata aina kaikkia, jos vain pystyn. Ei rajoitu moottoripyöräilijöihin, vaan ihmiseen joka tarvitsee ihmistä päästäkseen jatkamaan matkaa.
Suomalaisilla ainakin osalla on lähimmäinen täysin vieras käsite. Seisoin kerran tienpenkalla satula irti pyörästä Pärnusta palan matkaa Riikan suuntaan. Kolme suomen kilvillä olevaa pyörää ohitti edes morjestamatta. Samalla hetkellä kirosin ja nielaisin katkeran palan kurkustani. Niin, paskaakos se heitä kosketti, jos minä olin kusessa.

Matka jatkui ongelmasta huolimatta ja pysähdyin Salacgrivassa Latviassa levähdyspaikalle, jossa seisoi myös ukrainalainen puoliperävaunu, jossa oli vaunun oikean puolen keskimmäisen akselin rengas räjähtänyt. Kaverilla oli jonkinlainen sileä varapyörä jo asfaltilla odottamassa. Menin varovasti huonolla venäjällä jutustelemaan, josko apua tarvittaisiin. Eipä siinä enempiä keskusteltu ja homma saatiin aika rivakasti hoidettua. Kaveri oli silmin nähden onnellinen ja kiitollinen ja paikalliseen tapaan käteltiin ja vähän kehuttiin tietysti toisiamme :)
No, matka jatkui molemmilla. Seuraavan kerran tavattiin Puolassa, muutama kymmenen kilometriä Suvalkista etelään. Huoltsikan pihalla oli näyttävän kokoinen rekka kolonna, mutta yksi erottui muista. Pyörä lähti käyntiin, mutta sammui samoin tein kun lähdin liikkeelle. Kaveri tulee juosten ja huutaa problem, problem. Pyysin vähän työkaluja lainaksi ja hetken päästä kaveri tuo melkein huoltokorjaamon vehkeet minulle käyttöön. Näin kun kävi useasta rekasta hakemassa työkaluja, että pystyisi jeesaamaan. Vikaa ei saatu siellä kuntoon, mutta se silminnähden auttamisen halu. Sitä ei ole suomalaisilla. Suomalainen lähtee uimaan ja pullakahville, kun yritän kertoa että autossa probleema et saisko mitenkään apua ja kaverilla matkaa paikalle 1,5km.




Halusin kertoa vain tämän tarinan, kun uusia harrastajia on aina tulossa, että mitä on oikea jeesaaminen. Paljon puhutaan brotherhoodista, mikä on pyörä piireissä tänä päivänä täyttä paskaa. Aito oikea auttaminen on ihan jotain muuta...ja sori meni taas pirusti offtopic :oops:
Avatar
Sari S
Viestit: 219
Liittynyt: 17:38 12.07.2018.
Paikkakunta: Heinävesi
Viesti:

Re: Talvikäynnistys

Viesti Kirjoittaja Sari S »

Ihmisiä on moneen lähtöön. Toiset on valmiita auttamaan ja toiset miettii aina itsekkäästi, että enhän mitä tästä mitään hyödy. Ihan näin elämässä ylipäätään.

Itselläni oli aikoinaan ystäväni kanssa tavaranvaihtorinki, siis sellainen ihan äänetön sopimus. Jos mulla oli jotain turhaa tavaraa sohvasta lapasiin, ihan mitä vaan, annoin ne hänelle ja hän jakoi ne eteenpäin. Hänellä oli laaja tuttavapiiri, josta löytyi aina tarvitsija tavaralle. Toisaalta, kun minulta puuttui jotain, niin ei tarvinnut kuin mainita hänelle, niin semmoinen kohta ilmeistyi jostain. Eli hyvä kiertoon, se yleensä palaa takaisin joskus ja jossain muodossa. (Tämä juttu oli vielä pahemmin off-topic.)

Mutta hyvä kun muistutit tästä brotherhoodista motoristien kesken. Kannattaa pysähtyä, jos näkee motoristin hädässä. Voihan joskus olla, että vaikka minulla ei olisi työkaluja, niin ainakin on puhelin ja kulkuneuvo alla, jos jotain tarvii jostain hakea.
2.8.2018- XLH883 -97 "Hukkeri Porsterson" <3
https://nainenjahd.blogspot.com/
Avatar
Kiwi
Viestit: 2148
Liittynyt: 22:09 18.01.2010.
Paikkakunta: Seinäjoki
Viesti:

Re: Talvikäynnistys

Viesti Kirjoittaja Kiwi »

Toissakesänä mulla loppui shovelista bensa, lykkäsin 3 km moottoritietä että pääsin lähimmälle huolto-asemalle. Aika monta autoa ja 5 moottoripyörää ohitti joista kaks oli tuttuja eikä kukaan himmannu kysymään että voisiko olla avuksi. Ihan pikkusen vaan vitutti.

Kiire on tän päivän pahin vitsaus. Aina yritän apua antaa tarvitsevalle mutta kiireessä se ei aina tarkoita että itse joutaisi jäämään avuksi.
Grasschopper1
Viestit: 1318
Liittynyt: 20:50 28.05.2007.
Paikkakunta: Tampere

Re: Talvikäynnistys

Viesti Kirjoittaja Grasschopper1 »

Mutta onko se edes ihmisyyttä jättää toinen ihminen pulaan tai kuseen ? Vaikka ei olisi ollut harrikkaa koskaan, en pystyisi olemaan auttamatta. Aina ei ole keinoja, mutta yhdessä niitä löytyy. Ei ole merkitystä, vaikka olet nostanut kaverin suosta. Sama tyyppi hylkää, kun vajoat itse sinne suonsilmään. Eräs kaveri totesi minulle ennen kuolemaansa, että asiat pitää laittaa elämässä tärkeys järjestykseen. Hän oli sairaalassa Lohjalla ja olin ajanut Salon suuntaan n.10 minuuttia, kun hän soitti. En tiennyt tilanteen vakavuutta, olisin kääntynyt takaisin ja mennyt katsomaan. Ei tarvinnut enää. Elämässä pitää laittaa asiat tärkeys järjestykseen...kaverin lausahdus ei unohdu koskaan.
Avatar
Sari S
Viestit: 219
Liittynyt: 17:38 12.07.2018.
Paikkakunta: Heinävesi
Viesti:

Re: Talvikäynnistys

Viesti Kirjoittaja Sari S »

:cry: Joskus elämä pysäyttää kaiken kiireen keskellä.
2.8.2018- XLH883 -97 "Hukkeri Porsterson" <3
https://nainenjahd.blogspot.com/
Avatar
pp99
Viestit: 80
Liittynyt: 10:22 01.08.2018.
Paikkakunta: Päijät-Häme
Viesti:

Re: Talvikäynnistys

Viesti Kirjoittaja pp99 »

Näin reissulla tilanteen, jossa ns. kadun mies mies sai epilepsialta näyttävän kohtauksen. Pian oli 10 ihmistä
auttamassa ja ambulanssi parissa minuutissa paikalla.
Suomessa olisi saanut sätkiä rauhassa, tuskin olisi
ketään kiinnostanut.
pp99 oli jossain mainoksessa vuosia sitten "pelastakaa pantterit, pp99", tai se on sitten vaan dynastia.
Avatar
UrpoTJ
Viestit: 1604
Liittynyt: 20:14 14.11.2010.
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Re: Talvikäynnistys

Viesti Kirjoittaja UrpoTJ »

Hienoja tarinoita ja kokemuksia auttamisesta. Voi olla, että auttamisenhalu on vähentynyt, mutta on sitä onneksi paljon jäljellä. En muista tilannetta, että en olisi apua saanut kun olen sitä tarvinut ja avuntarpeen olen ilmaissut. Kyllä pyöräporukassa on sitä enemmän kuin keskimäärin, tai oikeastaan missä porukassa vaan keskinäisesti. Jos minulla olisi koira/kissa/kitara/keuhkosyöpä... rotua/merkkiä/laatua X, niin saman alan harrastajat/kokijat kyllä jeesaisivat niissä murheissa.

Jos ryhmä on "liian laaja" (esim. "autoilijat", "miehet", "ihmiset"), näyttää avun antamisen halu vähentyvän. Siinäkään ei oikeasti tietysti ole järkeä.

Harmillista on se, että mitä enemmän ihmisiä on (esim. kaupungin pääkadun jalkakäytävällä), sitä vähemmän autetaan, ajatellaan että joku muu hoitaa. Mutta jos kohtaa saman kohtauksen saaneen metsäpolulla, melko varmasti itse kukin jää auttamaan. Outoa.

Moottoritiet ovat hankalia. Ohi hujauttaessa on vaikea nähdä, onko joku avun tarpeessa vai ei ja palaaminen hankalaa.

Pitäisi olla selvä merkki jolla avuntarve ilmaistaisiin ja sitä pitäisi sitten kehdata käyttää. Jos riittävän monta kertaa pysähtyy ja kuulee että tupakalla tai some-päivittelemässä tässä ollaan, vähenee into pysähtyä.

Uskon Joken allekirjoituksen ajatukseen eli annetaan hyvän kiertää. Jos ja kun siihen uskoo, tulee autettua enemmän ja ainakin oma elämä on mukavampaa.

Jos sitten talvikäynnistykseen. Buell on nytkin Cetecissä kiinni kylmässä katoksessa. Ei ole tullut talviajettua. Olisi pitänyt pistää pyörä jonnekin tasalämpöiseen paikkaan. Night Trainia ei ole käynnistetty, moottori ja vaihdelaatikko osasina. 130.000 km huoltoa, mm. tasapainoakselien ketjunohjaimet kurkattiin ja haperothan ne olivat. Tästä rempasta kirjoitan kyllä tänne kohta paremman raportin.
Avatar
Joe Cool
Viestit: 5900
Liittynyt: 01:26 14.08.2006.
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Talvikäynnistys

Viesti Kirjoittaja Joe Cool »

UrpoTJ kirjoitti: 12:03 10.02.2019. Moottoritiet ovat hankalia. Ohi hujauttaessa on vaikea nähdä, onko joku avun tarpeessa vai ei ja palaaminen hankalaa.

Pitäisi olla selvä merkki jolla avuntarve ilmaistaisiin ja sitä pitäisi sitten kehdata käyttää. Jos riittävän monta kertaa pysähtyy ja kuulee että tupakalla tai some-päivittelemässä tässä ollaan, vähenee into pysähtyä.
Näin se on. Nuo merkit hirveää huitomista lukuunottamatta vaan eivät toimi. Huivi tankoon tai kypärä maahan - harva sellaista ehtii huomaamaan vilkkaassa liikenteessä tai edes mieltämään, mitä se tarkoittaa.

Tällä palstalla eräällä kerralla, kun oli juttua näistä avun tarjoamisista, kerroin juuri hiljattain pysähtyneeni yhden bussipysäkillä olleen moottoirpyöräilijän kohdalle. Tältä oli bensa loppu ja apua oli jo tulossa.

Eräs silloin aktiivikirjoittaja antoi ymmärtää jokseenkin siihen tapaan, että jos hänen kohdalleen pysähdyttäisiin vastaavassa tilanteessa, hän kyllä antaisi selkeästi ymmärtää, mihin voisin avuntarjoamiseni työntää. Kenties huumoria, kenties ei. Eli asenteita on monelaisia auttajilla ja"autettavilla"
Joe Cool Has Left The Building 8) - Joella on vasemmanpuoleinen rakennus :mrgreen:
Grasschopper1
Viestit: 1318
Liittynyt: 20:50 28.05.2007.
Paikkakunta: Tampere

Re: Talvikäynnistys

Viesti Kirjoittaja Grasschopper1 »

Joe Cool kirjoitti: 12:41 10.02.2019.
UrpoTJ kirjoitti: 12:03 10.02.2019. Moottoritiet ovat hankalia. Ohi hujauttaessa on vaikea nähdä, onko joku avun tarpeessa vai ei ja palaaminen hankalaa.

Pitäisi olla selvä merkki jolla avuntarve ilmaistaisiin ja sitä pitäisi sitten kehdata käyttää. Jos riittävän monta kertaa pysähtyy ja kuulee että tupakalla tai some-päivittelemässä tässä ollaan, vähenee into pysähtyä.
Näin se on. Nuo merkit hirveää huitomista lukuunottamatta vaan eivät toimi. Huivi tankoon tai kypärä maahan - harva sellaista ehtii huomaamaan vilkkaassa liikenteessä tai edes mieltämään, mitä se tarkoittaa.

Tällä palstalla eräällä kerralla, kun oli juttua näistä avun tarjoamisista, kerroin juuri hiljattain pysähtyneeni yhden bussipysäkillä olleen moottoirpyöräilijän kohdalle. Tältä oli bensa loppu ja apua oli jo tulossa.

Eräs silloin aktiivikirjoittaja antoi ymmärtää jokseenkin siihen tapaan, että jos hänen kohdalleen pysähdyttäisiin vastaavassa tilanteessa, hän kyllä antaisi selkeästi ymmärtää, mihin voisin avuntarjoamiseni työntää. Kenties huumoria, kenties ei. Eli asenteita on monelaisia auttajilla ja"autettavilla"
Niin no jos pyörästä on satula tienpenkalla ja kaveri näyttää huolestuneelta, ei siinä varmaan huiveja tai heilutuksia enää tarvita. Kyllä sellainen joka ajattelee muutakin, kuin omaa persettään pysähtyy kysäisemään kuulumisia.
Minulla on kyllä aikamoinen kynnys alkaa ketään pysäyttelemään, vaikka olisi jotain probleemia. Täytyy olla sitten melkein hengenhätä kyseessä. Mutta eiköhän sitä apua jokainen kaipaa, kellä matka on katkennut jostain syystä. On sitä kaikkea tullut nähtyä vuosien varrella. Joskus olin vaan kruisailemassa Hämeenlinnassa ja ajelin hissukseen takaisin Treelle vanhaa tietä ja pysähdyin bussipysäkille oikomaan vähän jäseniä. Hetken päästä vierelle kurvaa aika karhean hintaisen oloinen 700 sarjan bemari. Kaveri nousee ulos autosta ja kysyy, tarviitko apua, onko jotain ongelmaa 8O Meikäläinen ei meinannut saada ihmetykseltä sanottua oikein mitään.

Mutta kokemuksen mukaan olen edelleen sitä mieltä, että meidän auttamis kulttuuri ei ole samanlaista, kuin esim. Itä-ja Etelä Euroopassa.
Avatar
Sari S
Viestit: 219
Liittynyt: 17:38 12.07.2018.
Paikkakunta: Heinävesi
Viesti:

Re: Talvikäynnistys

Viesti Kirjoittaja Sari S »

Joe Cool kirjoitti: 12:41 10.02.2019. Tällä palstalla eräällä kerralla, kun oli juttua näistä avun tarjoamisista, kerroin juuri hiljattain pysähtyneeni yhden bussipysäkillä olleen moottoirpyöräilijän kohdalle. Tältä oli bensa loppu ja apua oli jo tulossa.

Eräs silloin aktiivikirjoittaja antoi ymmärtää jokseenkin siihen tapaan, että jos hänen kohdalleen pysähdyttäisiin vastaavassa tilanteessa, hän kyllä antaisi selkeästi ymmärtää, mihin voisin avuntarjoamiseni työntää. Kenties huumoria, kenties ei. Eli asenteita on monelaisia auttajilla ja"autettavilla"
Huh, toivottavasti oli huumoria tuo kirjoitus. 8O

Urpo kirjoitti paljon, mutta asiaa. Itse olen myös huomannut saman, että mitä enemmän ihmisiä on paikalla, sitä harvempi auttaa. Aina voi ajatella, että joku muu voi auttaa.

Asiaan mitenkään taas liittymättä tuli mieleeni tapaus, kun ostoskeskuksessa satuin huomaamaan vanhan rouvan rollaattorin kanssa tulevan liukuportaita alas. Jotenkin oli olo, että tuossa ei hyvin käy. Ja niin vaan rollaattori tökkäsi jumiin liukuportaiden alapäässä. Satuin olemaan sopivasti mummon kohdalla, joten nappasin mummosta kopin, kun hän lensi nurin rollaattorin kanssa. No, alashan sitä tultiin, mutta ehkä vähän pehmensin vauhtia. Siihen tuli kyllä sitten nopeasti apua mummoa ylöskampeamaan ja yksi kysyi, voiko hakea vettä tai jotain tai soitetaanko ambulanssia. Kaikki oli hyvin, eikä tarvittu ambulanssia. Mutta kyllähän se tilanne vähän säikäytti ja toisaalta tuli jälkikäteen hyvä mieli, kun pystyi auttamaan ja muutkin olivat mukana auttamassa.
2.8.2018- XLH883 -97 "Hukkeri Porsterson" <3
https://nainenjahd.blogspot.com/
Vastaa Viestiin